Saksan hallituskuviot nytkähtivät eteenpäin. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit aloittavat tällä viikolla viralliset hallitusneuvottelut.
Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalipuolue FDP ovat päässeet alustavasti sopuun hallitusneuvotteluissa. SPD, vihreät ja FDP aloittavat tällä viikolla viralliset hallitusneuvottelut. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Ministeripaikkojen jaosta voi tulla suuri ongelma. Varsinkin vihreiden ja liberaalien kesken. Tavoitteena on muodostaa näiden kolmen puolueen hallitus, jota Saksassa kutsutaan liikennevalot-hallitukseksi, SPD punainen, vihreät vihreä ja FDP on keltainen väri. Asiasta kirjoittaa der Spiegel.
Yleisenä tavoitteena on uudistaa Saksa taloutta edistämällä digitalisaatiota ja yleensä T&K menoja lisäämällä. Tutkimusmenot pyritään nostamaan 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Erityisesti SPD:n vaatimuksesta minimipalkka nostettaisiin 12 euroon tunnilta. FDP:n vaatimus työaikojen joustavoittamisesta olisi myös ohjelmassa. Eläkepolitiikkaan kaavaillaan myös muutoksia.
Kivihiilivoimaloista luovuttaisiin jo vuoteen 2030 mennessä. Aiemmin tavoite oli 2037. Aiennusta ovat erityisesti vihreät tavoitelleet. Varallisuusveroa ei palauteta. Varsinkin SPD oli vaatinut sitä. Myöskään tuloveroja ei koroteta. SPD ja vihreät olivat ehdottaneet korotuksia, mutta FDP vastustanut. Joitakin muita veroja saatetaan kuitenkin korottaa. Velkajarru jäisi voimaan. Se rajoittaa olennaisesti uuden julkisen velan ottoa. Tässä vihreät joutuivat antamaan periksi. Saksan puolustusvoimia pyritään vahvistamaan, mutta USA:n vaatimusta nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ei ole alustavassa ohjelmassa mukana.
Euroopan unionia halutaan vahvistaa ja kohottaa sen roolia maailmanpolitiikassa. EU:n yhteisvastuun korottamisen vaikeat kysymykset ovat vielä kokonaan auki. Työperäistä maahanmuuttoa pyritään edistämään. EU:n pakolaispolitiikan yhtenäistämistä tavoitellaan.
Merkittäviä linjauksia on saatu aikaan alustavissa hallitusneuvotteluissa. Paljon on kuitenkin vielä ratkaistava virallisissa hallitusneuvotteluissa. Erityisen hankala tulee olemaan ministerinpaikkojen jako, jos sinne saakka päästään. FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner haluaa valtiovarainministeriksi. Tämä virka on yleensä mennyt hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle eli se kuuluisi nyt vihreille. Lindner on ehdottanut uuden ilmastoministeriön perustamista. Tätä on kritisoitu demarien taholta.
Useat saksalaiset ekonomistit arvioivat tehtyjä linjauksia varsin positiivisesti (der Spiegel). Näitä ovat IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest, tutkimuslaitos DIW:n johtaja Marcel Fratscher ja Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer. Eniten kritiikkiä herättää esitettyjen suunnitelmien rahoitus. Siitä ei mainita juuri mitään 12-sivuisessa alustavassa suunnitelmassa. Rahoitus on vielä täysin auki, koska ainakaan tuloverotusta ei haluta korottaa eikä julkista velkaa lisätä kuin aivan maltillisesti velkajarru huomioon ottaen.
Alustavissa linjauksissa on kaavailtu huomattavia julkisten investointien lisäyksiä. Erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kivihiilivoimaloiden nopea alasajo vaikeuttaa merkittävästi Saksan energiapolitiikkaa. Sähkön hinta on jo nyt noussut huomattavasti ja lisänousut olisivat todennäköisiä. Saksan energiapolitiikka on vaarassa ajautua umpikujaan.
EU:n yhteisvastuun kasvattamiseen liittyvät kysymykset ovat myös edelleen auki. FDP vastustaa yhteisvastuita, mutta vihreät ja osin SPD ovat suopeampia sille. Varsinaisen hallitusohjelman laadinnassa on siten vielä monia ongelmia ratkaistavana. Tavoitteena on kuitenkin saada uusi hallitus muodostettua ennen joulua.
Heikki Koskenkylä