

LEHTIKUVA
Hollannin vaaleissa pääministerille torjuntavoitto – Vapauspuolue kasvatti suosiotaan
Hollannissa käytiin keskiviikkona parlamenttivaalit ja tulos kertoo istuvan pääministeri Mark Rutten johtaman VVD-puolueen saaneen suurimman potin.
Kun lähes kaikki äänet on laskettu VVD on saamassa 33 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. EU- ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue tulee toiseksi ja saa 20 paikkaa. Vapauspuolueen takana 19 paikkaan yltävät kristillisdemokraatit ja liberaali D66.
Rutten puolue menettää kuitenkin kahdeksan paikkaa, kun taas Geert Wildersin vetämä Vapauspuolue lisää paikkamääräänsä viidellä. Vihreävasemmisto jyräsi mittaavaan vaalivoittoon. Puolue lisäsi paikkamääränsä 14 paikkaan, missä on lisäystä peräti kymmenen paikkaa. Sen sijaan päättyvällä kaudella hallituksessa ollut Työväenpuolue koki rökäletappion menettäessään 29 paikkaa. Puolue jäi vain yhdeksään paikkaan.
Rutte poimi Wildersin teemoja
Rutten torjuntavoiton arvellaan pohjautuvan siihen, että hän matki osittain Wildersin vaaliteemoja. Amsterdamin vapaan yliopiston politiikan tutkija Andre Krouwel kertoi, että Rutten kova linja kertoi äänestäjille heidän puolustavan hollantilaisia. Hollanti esti turkkilaisten kampanjoinnin Turkin tulevasta kansanäänestyksestä. Äänestyksessä presidentin valtaoikeuksia lisättäisiin reippaasti. Samalla Hollannin ja Turkin välille puhkesi diplomaattinen kriisi. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavusoglu ei nähnyt eroa sosialidemokraattien ja fasistien välillä todeten, että kaikki ovat veistetty samasta puusta.
Wilders iloitsi puolueen nousua Hollannin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 12 vuoden jälkeen. Viime vaalien jälkeen Vapauspuolue oli maan kolmanneksi suurin puolue. Vapauspuolueen saamat viisi lisäpaikkaa ovat enemmän kuin aiemmissa vaaleissa saadut lisäpaikat. Kaiken lisäksi Wilders ohjasi vaalien suunnan, ja Vapauspuolueen vahvistunut asema vaikuttaa maan politiikkaan tulevallakin kaudella.
Maahanmuuttomyönteisyys ei purrut
Maan hallituksessa viime kaudella istunut Työväenpuolue suorastaan romahti. EU-maiden tiukka säästölinja ja maahanmuuttomyönteinen politiikka sai äänestäjät hakemaan toisenlaisia vaihtoehtoja. Noin 25 prosentin kannatuksesta suli lähes 20 prosenttiyksikköä.
Rutten hallituspuolueet menestyivät aiemmissa vaaleissa kahmien 51,4 prosenttia äänistä. Nyt puolueiden yhteenlaskettu ääniosuus romahti 27 prosenttiin. Rutte joutuukin katselemaan uusia hallituskumppaneita.
EU-johtajat tyytyväisinä
Hollannin vaaleja seurattiin Euroopassa, sillä vaalit olivat ensimmäiset ”kolmesta tärkeästä vaalista”. Ranskassa ja Saksassa käydään vaalit. Kaikissa vaaleissa on pelätty EU-vastaisten puolueiden laajaa voittokulkua. Hollannin vaalien jälkeen EU-johtajilta sateli onnitteluja Ruttelle.
Ranskan presidentti François Hollande twiittasi: ”Lämpimät onnittelut Mark Ruttelle selkeästä voitosta ekstremismistä”.
Je félicite chaleureusement @markrutte pour sa nette victoire contre l'extrémisme.
— François Hollande (@fhollande) March 16, 2017
EU-parlamentin ex-puhemies Martin Schulz puolestaan kertoi olevansa helpottunut nähdystä tuloksesta.
Geert Wilders konnte die Wahl in NL nicht gewinnen. Ich bin erleichtert. Wir müssen aber weiter für ein offenes und freies Europa kämpfen!
— Martin Schulz (@MartinSchulz) March 15, 2017
EU-parlamentin EPP-ryhmän johtaja Manfred Weber kirjoitti vaalituloksen olleen todellinen isku kaikkia antieurooppalaisia vastaan.
The electoral result in the Netherlands is a real blow for all Anti-Europeans. Good news for Europe! #DutchElections 2/2
— Manfred Weber (@ManfredWeber) March 15, 2017
Italian pääministeri Paolo Gentiloni muistutti, että tällä tuloksella Hollanti ei ole lähtemässä EU:sta.
No #Nexit La destra anti UE ha perso le elezioni in Olanda. Impegno comune per cambiare e rilanciare l'Unione
— Paolo Gentiloni (@PaoloGentiloni) March 15, 2017
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.