

Ei-äänen kannattajia Haagissa 5.4.2016.
Hollantilaiset torppasivat EU-sopimuksen kansanäänestyksessä
Hollantilaisten enemmistö tyrmäsi EU:n ja Ukrainan välisen sopimuksen keskiviikkona järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tulos tulkittiin syväksi epäluottamuksen osoitukseksi EU:ta kohtaan.
Kansanäänestyksen polku oli takkuinen. Ensinnäkin Hollannin vaalijärjestelmän vaatii kansanäänestykselle 300 000 kannattajaa. Nimet on kerättävä kuudessa viikossa. Sydämistyneet euroskeptikot keräsivät annetussa ajassa 430 000 nimeä.
Seuraava haaste oli äänestyspäivä, joka ajoitettiin hämmästyttävästi keskiviikolle.
Kansanäänestysten järjestäminen on tehty niin vaikeaksi, että maassa on herännyt keskustelua siitä, onko kansanäänestyksiä ollut koskaan tarkoituskaan järjestää.
Tästä kaikesta huolimatta 61 prosenttia äänestäneistä vastusti EU:n ja Ukrainan välistä sopimusta, 38,2 prosenttia kannatti sitä. Äänestysprosentin on oltava korkeampi kuin 30 prosenttia, jotta äänestys olisi pätevä. Tämäkin raja ylitettiin, NOS- ja RTL-uutiskanavat raportoivat 32.1 prosentin äänestysprosentista.
Äänestystulos ei ole hallitusta sitova, mutta kansanäänestyksen tulosta voi olla vaikea ohittaa tilanteessa, jossa maan parlamenttivaaleihin on aikaa enää noin vuosi.
Jos parlamentti päättää kuunnella kansan ääntä ja jättää EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymättä, sopimus ei tule voimaan mutta sen hyväksytyt osat eivät myöskään lakkaa olemasta voimassa.
Tulos on merkittävä myös sen vuoksi, että Englanti järjestää kesäkuussa oman kansanäänestyksensä EU-jäsenyydestään.
Hollanti on aikaisemminkin asettunut EU:n kanssa poikkiteloin. Vuonna 2005 järjestetyssä kansanäänestyksessä maan kansalaiset äänestivät EU:n perustuslakisopimuksen selkein numeroin kumoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.