Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan perhesiteen perusteella tehtyjen myönteisten oleskelulupapäätösten määrä on noussut Suomessa viime vuosina tuntuvasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen haluaa kiristää perheenyhdistämislainsäädäntöä ja aikoo jättää lähiaikoina asian tiimoilta lakialoitteen.
Vuonna 2003 voimaan tulleella direktiivillä perheenyhdistämisestä pyritään harmonisoimaan EU-jäsenvaltioiden käytäntöjä kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämistä koskien. Direktiivi antaa valtioille luvan asettaa edellytyksiä perheenkokoajalle. Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla valtioille on puolestaan annettu suhteellisen paljon päätäntävaltaa, millä edellytyksillä perhe-elämää voidaan ylläpitää muuttamalla sen alueelle.
Liian liberaalia politiikkaa
Immosen mukaan Suomen harjoittamaa perheenyhdistämispolitiikka voidaan pitää eurooppalaiselta katsantokannalta tarkasteltuna hyvin liberaalina.
– Poiketen monista muista Länsi-Euroopan maista Suomi ei edellytä maan kansalaisten tai kansainvälistä suojelua saaneiden ulkomaalaisten tekemien perhesidehakemusten hyväksymiseksi riittävää toimeentuloa, alkeellista kielitaitoa, riippumattomuutta sosiaalituista, perustietoutta yhteiskunnasta eikä ikärajaa puolisoiden perheenyhdistämisessä, Immonen toteaa.
– Sekä Euroopan ihmisoikeussopimus, että direktiivi perheenyhdistämisestä mahdollistaa Suomelle verrattain itsenäisen linjan määrittelyn perheenyhdistämispolitiikassa, mutta siitä huolimatta Suomen ulkomaalaislaissa ei ole mainintaa asumisaika-, asunto-, kotoutumis- tai ikärajavaatimuksista perheenyhdistämisten edellytyksenä.
Immonen huomauttaa hallitsemattoman ja liian löyhän perheenyhdistämislainsäädännön aiheuttaneen ongelmia useissa EU-maissa, kuten Hollannissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Esillä ovat olleet useaan otteeseen esimerkiksi pakkoavioliitot sekä tekaistut adoptiolapsisuhteet.
Somaleista yli 50 prosenttia työttömänä
Hallintovaliokunnan helmikuussa 2011 jättämässä mietinnössä otettiin selkeän kriittinen kanta Suomen viime vuosina harjoittamaan perheenyhdistämispolitiikkaan. Mietinnössä edellytettiin Suomen parantavan perheenyhdistämispolitiikkaansa, mistä huolimatta muutoksia lainsäädännössä ei ole tehty. Myös hallitusohjelmassa vuonna 2011 oli maininta perheenyhdistämispolitiikan yhdenmukaistamisesta muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta toimiin lain muuttamiseksi ei ole ryhdytty.
– Esimerkiksi maassamme asuvista somaleista, afgaaneista ja irakilaisista yli 50 prosenttia on työttömänä, minkä vuoksi Suomen on syytä rajoittaa maahanmuuttoa näistä maista kyseisten väestöryhmien kotoutumisprosessin saattamiseksi uskottavammalle pohjalle. Tehokkain tapa vähentää kotouttamisennusteeltaan hankalien maahantulijoiden määrää on muuttaa ulkomaalaislakia siten, että selkeä ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kotoutumista tukeva perheenyhdistämispolitiikka toimisi kyseisen lain yhtenä keskeisimpänä fundamenttina, Immonen perustelee.
