
Jakautunut CDU valitsi Kramp-Karrenbauerin puolueen johtoon
Saksan kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on puolueen puoluesihteerinä toiminut Annegret Kramp-Karrenbauer. Hän voitti täpärästi kilpakumppani Friedrich Merzin luvuin 517-482. Ensimmäisessä vaalissa putosi Jens Spahn. Kramp-Karrenbauer on nyt vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi – ja Euroopan voimakkaimmaksi politiikoksi seuraavien liittopäivävaalien jälkeen, jos CDU pysyy vaaleissa suosituimpana puolueena.
Kramp-Karrenbauerin ja liittokansleri Angela Merkelin välit ovat hyvät. Merkel pyysi Kramp-Karrenbaueria puoluesihteeriksi vuoden alkupuolella. Merzin ja Merkelin välit ovat puolestaan viileät. Merkel saanee nyt jatkaa liittokanslerina toimikautensa loppuun.
Talouspolitiikassa vasemmalla, muutoin konservatiivi
Kramp-Karrenbauerin talouspolitiikka nojaa hieman vasemmalle. Hän esimerkiksi kannattaa minimipalkkaa, mikä on ollut sosiaalidemokraattien ohjelmassa tärkeänä kohtana. Hän kannattaa myös ydinvoimasta luopumisesta, rikkaiden korkeampaa verotusta ja naiskiintiöitä yhtiöiden hallituksissa.
CDU:n veteraanipolitiikko Elmar Brok kommentoikin, että Merzin valinta ei olisi ollut puolueelle paras mahdollinen. Merz kampanjoi selkeästi konservatiivisempana ehdokkaana. Merz lupasi tuoda takaisin vaihtoehtopuoluelle menetettyjä äänestäjiä. Brok kertoi, että CDU menettää enemmän ääniä vihreille kuin vaihtoehtopuolueelle.
Kramp-Karrenbauerin merkittävin ulkopoliittinen ero Merkeliin on hänen jyrkempi suhtautuminen Venäjään. Hän on myös kriittinen siirtolaispolitiikassa, joskin hän puoltaa Merkelin päätöstä avata Saksan rajat turvapaikanhakijoille. Hänen mielestään tulijoiden tulee integroitua paremmin saksalaiseen yhteiskuntaan, ja rikoksiin syyllistyneet tulee karkottaa Euroopasta lopullisesti.
Sosiaalipolitiikassa Kramp-Karrenbauer on konservatiivinen. Hän ei esimerkiksi kannata saman sukupuolen avioliittoja.
Ei ”mini-Merkel”
Kramp-Karrenbauer ei ilahdu jos häntä tituleerataan ”mini-Merkeliksi”. Kansainvälinen media lyhentää hänen verrattain pitkän nimensä yksinkertaisesti AKK:ksi.
Hänen valintansa CDU:n johtoon tietää samalla sitä, että puolueen ei odoteta uudistuvan radikaalisti. CDU:n ja SPD:n yhteishallitus ei ole siten välittömässä vaarassa.
CDU-delegaattien täpärä äänestys tietää Kramp-Karrenbauerille myös murheita. Saksalaislehti Spiegelin mukaan äänestyvuoto vaihtoehtopuolueen suuntaan on saatava kääntymään takaisin tai puolue voi ajautua vaikeuksiin – ja olla vaarassa jopa hajota kahtia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.