Jani Mäkelä oikeusvaltion kriisi -seminaarissa: Lain pitää olla oikea, kohtuullinen ja kansasta lähtöisin

Oikeusvaltio on kriisissä, jos demokratian oikeutus kiistetään. Oikeusvaltio on kriisissä, jos median ja tietoverkkojen valvonta annetaan yksityisille tahoille. Oikeusvaltiota ei ole ollenkaan, jos valta on korruptoitunut. Oikeusvaltion kriisi alkoi vuonna 2015.

Eduskunnan auditorioon oli kokoontunut satapäinen, valistunut yleisö pureskelemaan kymmenkunnan asiantuntijan arvioita siitä, Onko oikeusvaltio kriisissä? Tilaisuuden järjesti Tutkas-seura, jonka tavoitteena on edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välillä. Ja heti aluksi on pakko todeta, että vastaus seminaarin otsikkokysymykseen ei todellakaan ole helppo ja se on paljolti riippuvainen itse kunkin tavasta hahmottaa todellisuutta.

Tynkkynen esitti välikysymyksen

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen tykitti tiivistetyn esityksen menneistä ja totesi, että keskustelu oikeusvaltiosta on tärkeää, mutta sen oikeutuksen kiistäminen on vaarallista. Kekkonen näki oikeusvaltion uhkana maailman mitassa oikeistopopulismin sekä systeemin vastaisen vasemmiston.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ponnahti esiin yleisöstä ja tiedusteli Kekkoselta, mihin kontekstiin tämän mielestä oikeistopopulismi asettuu Suomessa. Kekkosen mielestä perussuomalaisilla on ”aika vahva oikeistopopulistinen dimensio”. Professorin mielestä pitää kuitenkin korostaa sitä, että kaikki ”eivät mene samaan muottiin”.

Kaikki muuttui 2015

Illan ehkä tieteellisesti mielenkiintoisimmasta annista vastasi Itäisen Euroopan tieteenalavastaava Katalin Miklóssy. Hänen mielestään ”dialogi idän ja lännen välillä on illuusio”. Itäisessä Euroopassa on kommunismin ajoista vallinnut kielellinen selviytymisstrategia: ennen toteltiin näennäisesti Neuvostoliittoa ja sittemmin Euroopan unionia.

Vuonna 2015 kaikki muuttui ja valtaan astuivat lakimiespoliitikot. Johtavien poliitikkojen juristitausta selittää Miklóssyn mukaan etenkin Unkarin ja Puolan kehitystä ja lakimieshän tämä Vladimir Putinkin pohjimmiltaan on. Itäisessä Euroopassa oikeusvaltio tarkoittaa käsitteenä ja suomeksi sanottuna ehkä enemmänkin lakia ja järjestystä kuin vähemmistöjen oikeuksien suvereenia turvaa.

”Lain pitää olla oikeus ja kohtuus”

Tilaisuuden huipensi paneelikeskustelu, jossa näkemysten äärilaitoja edustivat kansanedustajat Jani Mäkelä ja Veronica Honkasalo (vas.). Mäkelä totesi puheenvuorossaan, että ”lain pitäisi rajoittaa vain sitä, mitä on pakko rajoittaa ja sen mikä ei ole laitonta, pitäisi yksiselitteisesti olla laillista”.

– Tuomarin ohjeissa sanotaan, että lain pitäisi olla oikeus ja kohtuus. Lain oikeuttaa pohjimmiltaan se, että se tulee kansalta. Tässä kohtaa kyseenalaistaisin sen, että meidän tulisi olla oikeusvaltiokäsityksessämme alisteisia Euroopan unionille. Suomen kansalla on oikeus määrittää itse oma oikeusvaltionsa, Mäkelä linjasi.

Luottamus saatetaan menettää

Mäkelä totesi myös, että EU:ssa saatetaan politisoida oikeusvaltiokäsitystä ja ”yritetään kääntää sitä joitakin yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan”.

– Se, että oikeusvaltiosta tehdään poliittinen käsite ja aletaan ajamaan sillä joitakin muita tarkoitusperiä kuin itse sitä oikeutta, johtaa siihen, että luottamus oikeusjärjestelmää kohtaan saatetaan menettääkin, Mäkelä pohdiskeli.

Sanavapaudella rajansa EU:ssa

Mäkelä puuttui myös siihen, että EU saattaa rajoittaa sosiaalisissa medioissa sellaisten henkilöiden sananvaltaa, joille sitä ei haluta antaa ja vaientaa sellaisia näkemyksiä, joita ei haluta julkisuuteen.

– Euroopan unioni on lainausmerkeissä vapaaehtoiselta pohjalta luonut sellaisia pelisääntöjä sosiaaliselle medialle, että poistetaan sieltä esimerkiksi vihapuheeksi luokiteltua sisältöä. Nämä ovat niin sanotusti vapaaehtoisia käytänteitä, eivätkä ne perustu lainvoimaisiin tuomioihin. Ne ovat pohjimmiltaan mielivaltaa.