KUVAKAAPPAUS/YLE
Suomen pitäisi ainakin teoriassa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi ja poliittiset realiteetit otetaan huomioon yhä paremmin myös Euroopan unionissa. A-Talkissa keskustelun aiheena olivat Suomen keinot saavuttaa haasteellisiksi osoittautuneet ilmastotavoitteet.
Eräs keskeinen ympäristöpoliittinen kiista koskee Suomen metsiä ja niiden muuttumista laskennallisesti hiilinieluista päästöjen lähteeksi. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa ja täyttä yksimielisyyttä asiasta ei ole.
– Se on väitteenä täysin järjetön. Suomi on Euroopan metsäisimpiä maita. Meillä kasvaa koko ajan enemmän metsää kuin mitä hakataan. Siinä on kysymys ainoastaan vääristä laskentaperusteista, josta esitetään tällainen väite, että metsät olisivat päästölähde eivätkä hiilinielu. Se väite ei voi pitää paikassa, se on täysin absurdi, totesi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä Ylen A-Talk-ohjelmassa.
Ruotsissa metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu, vaikka sekin on Suomen rinnalla EU:n metsäisimpiä maita. Ruotsissa mitataan metsän maaperää, kun Suomi puolestaan mallintaa hakkuutilastoja. Tästä syntyy eroa maiden välille.
– Suomalaisille on joku omituinen tapa vahingoittaa oma asiansa tällaisilla laskentatavoilla. En tiedä mistä se johtuu, mutta tästä täytyisi päästä eroon, Mäkelä painotti.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Saara-Sofia Sirén totesi, että ”eri maissa on erilaisia tapoja mitata näitä hiilinieluja ja tilastoida niitä, eikä ne ole täysin vertailukelpoisia”. Hän muistutti, että hallitus on lisännyt rahoitusta mittaustulosten saamiseksi vertailukelpoisiksi.
– On aika vaarallista lähteä tekemään miljardinhintaisia päätöksiä, poliittisia päätöksiä arvailujen perusteella, parhaiden arvausten perusteella, muistutti Jani Mäkelä.
– Suomi vahingoittaa oleellisesti omaa asiaansa lähtemällä tekemään epäreiluja vertailuja muihin maihin. Meillä on pitkät välimatkat, pitkät logistiikkayhteydet ja jo valmiiksi korkea polttoaineverotus, niin jos me tässä vielä antaisimme periksi, että metsiä ei saisi käyttää, niin me olisimme hukassa Suomessa.
Suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja, SDP:n Miapetra Kumpula-Natri myönsi haasteelliseksi tilanteen, jossa ”EU-maiden kesken kun taakkaa jaetaan, niin ei ole vertailukelpoisia pohjia”.
– Eli olisi fiksua, että EU pystyisi myös näitä yhteiskunnallisesti antamaan. Varsinkin siinä vaiheessa, kun siirrämme toteuttamisvaiheeseen päästökaupassa.
Mäkelän mukaan Suomessa on syytä parantaa olemassa olevaa rataverkkoa.
– Eli ei rakenneta uusia oikoraiteita mihinkään, koska siihen ei ole rahaa, mutta parannetaan olemassa olevaa rataverkkoa, jolloin saadaan välityskykyä ja kapasiteettia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.
Arvovaltainen Wall Street Journal kertoo tutkimuksista, joiden valossa transsukupuoliseksi identifioitumisen taustalla on "sosiaalinen tartunta". Vuonna 2020 amerikkalaistutkija Colin Wrightin ura päättyi yhteen twiittiin, jossa hän kuvaili sukupuolidysforian räjähdysmäistä yleistymistä tällaiseksi tartunnaksi. Kriitikot leimasivat Wrightin transfobiseksi, ja cancel-kulttuurin ilmapiiri tuhosi hänen akateemisen uransa. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät kuitenkin tukevan Wrightin alkuperäistä arviota.
Jo pitkään ilmastonmuutoksen seurauksista varoittanut monimiljardööri Bill Gates on kääntänyt kelkkansa ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei tulekaan johtamaan koko ihmiskunnan tuhoutumiseen. Gates pitää silti ilmaston lämpenemistä vakavana ongelmana köyhien maiden asukkaille, joten hän kehottaa keskittymään ilmastotoimissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) piirissä toimiva anarkistinen A-ryhmä on äskettäin käynyt levittämässä valtiovarainministeri Riikka Purran kodin läheisyyteen banderollin, jossa ryhmä haistattelee Purralle. Banderolli on muutenkin sävyltään uhkaava.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lopettaa välittömästi rahoituksen ja muun tuen anarkistiselle A-ryhmälle, joka on osallistunut hallituksen ministereihin kohdistuvaan uhkailuun.
Helsingin Sanomat on pyrkinyt hämärtämään Perussuomalaisen Nuorison esille nostamaa tapausta oululaisen lukion yhteiskuntaopin opetuksen politisoitumisesta. Suomen Uutisten tavoittama oululaisen lukion oppilas vahvistaa nyt itse yhteiskuntaopin tunnin opetustilanteen sisältäneen poliittista ohjausta.
Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
Lue lisää
Lue lisää
