Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille

Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.

– Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.

Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo

-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.

– Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.

Toiminta laajenee

Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.

– Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.

– Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa  olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.

Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.

Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.

Monta estettä työllistymiselle

Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.

– Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.

Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.

Oma palkka – oma elämä

Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.

Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.

– Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.

NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella. – Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista. – Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää. Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta. – Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa. Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä. – Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen.

Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.