

MARTTI LINNA
Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille
Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.
– Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.
Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo
-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.
– Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.
Toiminta laajenee
Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.
– Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.
– Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.
Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.
Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.
Monta estettä työllistymiselle
Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.
– Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.
Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.
Oma palkka – oma elämä
Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.
Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.
– Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.
NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella.
– Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista. – Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää. Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta. – Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa. Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä. – Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen. |
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.