

LEHTIKUVA
Jimmie Åkesson haluaa leikata EU:n ilmastotavoitteita: ”Itseruoskinnan on loputtava ja ideologinen leikkimökki pistettävä päreiksi”
Ruotsin on vahvistettava puolustustaan ja tehtävä se mieluiten omalla rahalla. Tähän päästään, jos yhteisten ponnistelujen myötä kansantalous saa kasvaa vapaasti, vailla EU:n byrokratiaa ja ilmastopolitiikan pilvilinnoja. Ruotsista on tehtävä taas vahva ja turvallisuus on nyt tärkeintä, sanoo ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson.
Maailman epävarmasta tilanteesta huolimatta ruotsalaiset voivat suhtautua maailman menoon tyynesti. Keskeisenä syynä tähän on Nato-jäsenyys, joka myös Suomen jäsenyyden myötä on vahvistanut merkittävästi koko Pohjolan turvallisuutta.
– Jokainen EU:n jäsenmaa vahvistaa nyt puolustustaan ja se on tervetullutta. Vaikka emme näe tarvetta uusille Naton kaltaisille rakenteille, kuten vaikkapa EU:n omalle armeijalle, Euroopan maiden puolustuskyvyn parantamisessa on paljon saavutettavaa, linjaa ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa.
– Suhtaudumme myönteisesti myös ja erityisesti puolustusyhteistyön lisäämiseen Pohjoismaiden välillä.
Velka vie inflaatioon
Åkesson muistuttaa siitä, että ruotsidemokraatit varoittivat jo vuosia sitten tilanteesta, jossa Ruotsi on nyt. Puolustusvoimia ei olisi pitänyt ajaa alas. Olisi pitänyt uskoa heitä, jotka jo silloin näkivät Venäjän uhan.
Valtiosta on tehtävä taas vahva. Se onnistuu lisäämällä kotimaista tuotantoa ja siten talouskasvua. Päättäväisiä toimia tarvitaan ”monimutkaisten esteiden viidakon” raivaamiseksi. Esteitä ovat erityisesti byrokratia, vaadittavat ilmastotoimet sekä EU-sääntely.
– Jotta voimme panostaa turvallisuuteemme täysillä, tarvitsemme vahvempaa kotimaista tavarantuotantoa. Suurten lainojen ottaminen puolustusmenojen lisäämiseksi uhkaa ajaa meidät hyödyttömään inflaatioon. Lyhyesti sanottuna Ruotsin täytyy ansaita rahansa itse.
Turvallisuus on nyt tärkeintä
Åkessonin mielstä kansakunnan on oltava varma ja vakaa, kun maailmalla tuulee ja varsinkin silloin, jos tilanne äityy vieläkin pahemmaksi. Kasvu ja sitä kautta Ruotsin turvallisuus on nyt tärkeintä.
”Ilmastopoliitiselle hautausmaalle” on vietävä EU-sääntely, joka estää ruotsalaisia hyödyntämästä omaa metsäänsä. Metsätalous on ajettu ahtaalle ja samalla muut EU:n jäsenmaat ovat huomanneet, ”että Ruotsi voisi kantaa vielä enemmän EU :n ilmastopolitiikan pilvilinnoja”. Myös maatalouden tarpeet on asetettava ilmastotarpeiden edelle.
– Riittävä kotimainen elintarviketuotanto on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenemme selviämään kriiseistä. Ruotsin on parannettava kykyään hyödyntää harvinaisia maametalleja, ja meidän on tehostettava työtä vakaan energiantuotannon turvaamiseksi. Voidaksemme saavuttaa tämän kaiken meidän on poistettava yritysten ja teollisuuden toimintaa haittaavat esteet.
”Ideologinen leikkimökki päreiksi”
Ruotsin sotilastiedustelu Must varoitti vain jokin aika sitten, että ”Ruotsiin kohdistuvat uhat ovat laajoja, monimutkaisia ja vakavia”. Sotatoimien päättyminen Ukrainassa saattaa johtaa siihen, että Venäjä aktivoituu lähialueillaan.
– Tällaisessa tilanteessa EU-tason ilmastopolitiikasta kiinni pitäminen, joka haittaa tuotantoa, sopii huonosti nykyiseen turvallisuustilanteeseen. Meidän on siksi kumottava se osa EU:n ilmastopolitiikasta, jonka mielekkyyttä jopa komissio on alkanut harkita.
– Valtiopäiväedustajien sekä hallituksen on ymmärrettävä, että Ruotsi on tärkein. Hyödyttömän symbolipolitiikan ja itseruoskinnan on loputtava ja ideologinen leikkimökki on pistettävä päreiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimainen elintarviketuotanto maa- ja metsätalouden tarpeet pohjoismainen puolustusyhteistyö puolustuksen vahvistaminen EU:n ilmastopolitiikka EU-sääntely symbolipolitiikka Venäjän uhka Ukrainan sota Must kriisivalmius Euroopan unioni Jimmie Åkesson EU-komissio Byrokratia Ruotsidemokraatit nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Järki leviää ilmastoasioissa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra iloitsee viestipalvelu X:ssä, kun myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.

Vihreät tahtoo lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi: ”On jo kiire”- Mäkelä vaatii realismia ilmastoposeerauksen sijaan: ”Huterien tietojen pohjalta ei voi tehdä miljardipäätöksiä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä painottaa ilmastotoimien kaipaavan nyt realismia. Mäkelä sanoo myös olevansa huolissaan Suomen metsäteollisuuden ulosliputuksesta kaukaisiin maihin, joissa ilmastosta ja ympäristöstä ei välitetä kuten Suomessa. - Tämä voi olla seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.

MTK lähenee perussuomalaisten ilmastolinjaa: Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.

Rydman: Ilmastotoimia tehtäessä Euroopassa ei ole tunnistettu riippuvuutta kiinalaisesta akkuteknologiasta – ”Moni asia on jäänyt Euroopassa hoksaamatta”
Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.

Suomi tuskin saavuttaa hiilineutraalisuustavoitetta 2035 – Purra: Liian tiukille viety ilmastopolitiikka entistäkin järjettömämpää
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.

Antikainen: Ilmastokeskustelu on kummelikamaa – nyt muka Suomen metsät tuottavat päästöjä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää