Eduskuntapuolueet laidasta laitaan ovat kiinnostuneita työperäisten maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä. - Sitä kannattaisi edistää löperöinnit välttämällä, sanoo Joakim Vigelius. Järjestelmän pitää yksiselitteisesti hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa eikä rasittaa sitä. Määrän lisäksi on arvioitava myös laatua.
Maahanmuuttajien pisteytyksestä tiimoilta otetaan usein esille Kanada, joka otti pisteisiin perustuvan maahanmuuttojärjestelmän käyttöön jo vuonna 1967. Hakija saa pisteitä iästä, koulutuksesta, kielitaidosta ja työkokemuksesta. Lisäpisteitä voi saada voimassa olevasta työtarjouksesta tai vaikka perhesiteistä.
Parhaat pisteet saaneet henkilöt kutsutaan säännöllisesti hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Haku toteutetaan sen perusteella, millaisia työntekijöitä Kanada juuri sillä hetkellä tarvitsee tai joista arvellaan tulevan pulaa.
– Ei ole mitään yksittäistä pisteytysjärjestelmää, vaan on ikään kuin malli, jota sitten sovelletaan eri maissa eri tavoilla. Kanadassa yhdellä tavalla. Briteissä yhdellä tavalla, Saksassa yhdellä tavalla, täsmentää perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius Perusasiaa-ohjelmassa.
Keskeistä on se, että maahanmuuttajaa pisteytetään hänen pyrkiessä maahan työperäisenä maahanmuuttajana. Pisteitä voi saada esimerkiksi siitä, että on korkeakoulutettu jollakin alalla.
Löperöimmillään pisteytys voisi Vigeliuksen mielestä tarkoittaa sitä, että henkilö saisi työluvan tai jopa pysyvän oleskeluluvan tullessaan Suomeen jostakin kolmannesta maasta Euroopan ulkopuolelta.
– Saisi ikään kuin luvan tulla Suomeen ja koittaa onneaan vuoden tai useamman vuoden ajan ja löytää töitä tai opiskelupaikan tai ties mitä.
Hallitus on tehnyt aika merkittäviäkin kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty, turvapaikkaprosessia on kiristetty, oleskeluluvan saamisen ehtoja on kiristetty ja muutenkin näitä kustannuksia on pyritty saamaan hallintaan.
Voitaisiinko tätä pisteytysjärjestelmää ottaa ikään kuin osaksi työkalupakkia, että maahanmuuton kustannuksia saataisiin vieläkin alemmaksi?
– Kyllä, ja se on juuri niitä ainoita kestäviä ja hyviä perusteita, minkä takia pisteytysjärjestelmää kannattaisi ehkä edistää Suomessa. Eli pyrkimys siihen, että maahanmuutto Suomeen tulee, niin se oikeasti hyödyttää tätä yhteiskuntaa. Eli se rakentaa yhteiskuntaa, ei rasita sitä. Siihenhän pisteytysjärjestelmällä parhaimmillaan nimenomaan pyrittäisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
Lue lisää
Lue lisää
