Vantaalainen kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja lähihoitaja Johanna Jurva on huolissaan siitä, että monilla halukkailla ei ole varaa opiskella hoitoalalle:
”Meillä löytyy paljon terveitä ja motivoituneita työttömiä, jotka haluaisivat opiskella esimerkiksi lähihoitajaksi, mutta se tulee liian kalliiksi. Syy tähän on se, että aikuisen, mahdollisesti perheellisen kannalta opintotuet ovat niin mitättömiä, ettei ole varaa opiskeluun.
“Nyt olisi kiire kouluttaa uusia alan ammattilaisia, ennen kuin iäkkäämmät jäävät eläkkeelle. Heidän mukanaan häipyy myös se hiljainen tieto.
“Myös oppisopimuskoulutusta pitäisi lisätä niin, että keski-ikäisetkin halukkaat pääsisivät hoitotyöhön”, sanoo Jurva.
Menokohteisiin tärkeysjärjestys
Jurvalla on selvä näkemys siitä, mistä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on leikattava ja mistä ei saa höylätä:
”Mielestäni sosiaali- ja terveysmenot sekä sivistyskustannukset kaikkiaan on pidettävä leikkausten ulkopuolella.
Jos jostakin on otettava esimerkiksi noiden edellä mainittujen alojen kulujen kattamiseksi, niin ottaisin yli miljardi euroa kehitysyhteistyövaroista, EU:n jäsenmaksuista ja niin kutsuttujen kriisimaiden tukemisesta”, esittää perussuomalainen kansanedustaja.
Vanhuspalvelulaki ei muuttanut mitään
Johanna Jurva myöntää, että uuden vanhuspalvelulain ajatus on hyvä, mutta:
”Henkilömitoitukset ja hoidontarpeen arviointi ovat olleet käytössä tähänkin saakka. Laki ei siis tuo mitään konkreettista parannusta nykytilanteeseen.
“Laki saattaa jopa huonontaa tilannetta. Jo nyt monissa kunnissa on ollut hoitajia 0,7 yhtä vanhusta kohden. Laki voi johtaa siihen, että hoitajien määrä laskee lain sallimalle alarajalle eli 0,5 hoitajaa per vanhus. Tähdellisintä kun kuitenkin on se, että käsipareja on tarvittava määrä ja ikäihmisillä riittävästi virikkeellistä toimintaa, ulkoilutusta ja niin edelleen.
“Tilanne on usein vanhainkodeissa se, että hoitohenkilöstö uupuu ja joutuu sairauslomille, mikä taas on omiaan vähentämään niitä tarvittavia käsipareja.
“Vielä yksi kasvava ongelma vanhusten hoidossa on se, että kun tuodaan hoitajia ulkomailta, niin yhä useammin vanhus on tilanteessa, jossa hän ei saa tarvitsemaansa palvelua suomeksi. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että vanhukset saavat kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään”, tähdentää Jurva.
Seppo Huhta
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
