Mitä uhkia, mahdollisuuksia ja valintoja tulevaisuus tuo tullessaan? Joukko suomalaisia ajatuspajoja on koonnut yhteen ajatuksiaan satavuotiaan Suomen tulevaisuudesta kirjaksi Seitsemän näkymää Suomelle – ajatuspajojen tulevaisuusvisioita.
Teoksessa pohditaan monipuolisesti niin globalisaatioon, ilmastonmuutokseen kuin väestönliikkeisiin liittyviä kysymyksiä. Tarkastelussa ovat myös kysymykset kuten kaupungistuminen ja työelämän muuttuminen kuin myös Suomen ulkopoliittiseen asemaan liittyvät kysymykset.
Suomen Perustan artikkelissa Kansallisvaltio vai monikulttuurinen yhteiskunta? toiminnanjohtaja Simo Grönroos pohtii laajamittaisten väestönliikkeiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja valintoja, mitä Suomen tulee tehdä maahanmuuttopolitiikan suhteen.
Grönroos näkee assimiloimattoman muslimimaahanmuuton johtavan ensin Ruotsin kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa maahanmuuttajat eristäytyvät omiin lähiöihinsä, ja lopulta vähitellen Etelä-Afrikan kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa rikkaiden valkoihoisten on eristäydyttävä muusta yhteiskunnasta aidatuille yksityisalueilleen.
”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olisi siis hyvä ottaa huomioon, että kulttuureihin, etnisyyteen ja identiteetteihin liittyvä kysymykset eivät ole katoamassa maailmasta. Ne olivat ajankohtaisia Suomen itsenäistyessä vuonna 1917, ne ovat edelleen ajankohtaisia vuonna 2017 ja mikään ei viittaa siihen, etteivätkö ne tulisi olemaan ajankohtaisia vielä vuonna 2117”, Grönroos päättää kirjoituksensa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
