LEHTIKUVA
Hallitus jatkaa työtään Marinin hallituksen maahanmuuttoon liittyvien virheiden korjaamiseksi. Suomen kansalaisuuden saamista tiukennetaan ja kolmansista maista saapuvien opiskelijoiden maahantulon ehtoja tiukennetaan muun muassa asettamalla opiskelijoille lukuvuosimaksu myös lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.
Perussuomalaisten Vilhelm Junnila on tyytyväinen perussuomalaisen politiikan toteutumisesta.
– Tärkeä osa uudistusta on, että kolmansista maista tulevia opiskelijoita ei jatkossa lueta valtionosuusrahoituksen perusteeseen, joten koulutuksen järjestäjät eivät voi paisuttaa rahoituksen osuutta haalimalla mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka löytävät itsensä leipäjonosta.
Jatkossa opiskeluun perustuvan oleskeluluvan saamisen ehtona on, että lukukausimaksu on maksettu.
– Maahanmuuttajilla tehdylle koulubisnekselle tulee nyt joku roti ja kurmutus, Junnila toteaa.
VATT Datahuoneen tuoreessa muistiossa esitetään arvioita opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneiden sekä heidän perheenjäsentensä tuloista ja tulonsiirroista. Muistion mukaan perheenjäsenten etuusrekisteriin ilmoitetut etuudet olivat noin 27 miljoonaa euroa vuonna 2024.
– Marinin hallitus puolusti aikoinaan lakimuutosta sillä, ettei muutoksella ole huomattavia vaikutuksia sosiaaliturvaan, toimeentulotukeen taikka terveydenhuoltoon. On selvää, että lakimuutosta markkinoitiin harhaanjohtavilla argumenteilla, jonka vuoksi esitys meni eduskunnassa läpi. Nyt tämä korjataan, Junnila muistuttaa.
Eduskunnan käsittelyssä on myös hallituksen esitys, jossa kansalaisuuden saamisen kriteerejä tiukennetaan. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää tiukemmin osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan muun muassa toimeentulon ja nuhteettomuuden osalta.
– Suomen kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta ja sopeutumisesta yhteiskuntaan, ei onnenkeksistä kääritty paperi, jonka saa hengailemalla ostarin kulmilla riittävän pitkän ajanjakson, Junnila jyrähtää.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
