Jussi Niinistö: Asevelvollisuuslain muutos parantaa puolustusvoimien reagointikykyä

Eduskunnassa käsiteltiin eilen asevelvollisuuslain muutosesitystä. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan muutoksen tavoitteena on lisätä kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin.

Tavoitteen saavuttamiseksi kertausharjoituksiin voitaisiin jatkossa määrätä välittömästi, jos puolustusvalmiuden kohottaminen sitä vaatii. Nykyisin kertausharjoituskutsut on lähetettävä reserviläisille viimeistään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkua.

– Turvallisuustilanne on muuttunut. Ennen kriisien eskaloituminen kesti kuukausia, mutta nykyään puhutaan viikoista tai jopa päivistä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Krimin valtaus. Asevelvollisuuslain muutos antaa joustavuutta valmiuden kohottamiseen ja parantaa puolustusvoimien reagointikykyä poikkeuksellisessa tilanteessa, Niinistö perustelee.

Lain on tarkoitus astua voimaan tänä vuonna, heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

– Lain valmistelu on edennyt normaaliin tapaan lausuntokierroksineen. Tavallaan yksinkertainen muutos on kuitenkin priorisoitu tärkeäksi. Lakiesitys on hyvin valmisteltu, perusteltu ja siitä on pyritty kertomaan poliittisille ryhmille. Yksityiskohdista voi tulla keskustelua ja se kuuluukin eduskuntatyöhön. Toivottavasti laki astuu voimaan heinäkuun alussa, Niinistö sanoo.

Ei korvaa tavanomaisia harjoituksia

Päätöksen joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta tekisi puolustusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti. Esittelyn siihen tekisi puolustusvoimain komentaja. Lisäksi puolustusministerin tulisi olla läsnä ja lausua asiasta käsitys. Myös pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua käsitys.

– Puolustusvoimain komentaja voi kutsua nyt määrättömän määrän väkeä tavanomaisiin kertausharjoituksiin. Tässä nopeutetussa menettelyssä totesimme lausuntokierroksen jälkeen, että tarvitaan ylipäällikön eli presidentin käsky, Niinistö kertoo.

Lakimuutos mahdollistaa sen, että riittävä määrä reserviläisiä voidaan määrätä välittömästi kertausharjoituksiin valmiuden kohottamiseksi.

– Toivottavasti emme joudu semmoiseen tilanteeseen, mutta tämä on yksi tehokas keino työkalupakissa. Reservin joustavalla käytöllä parannetaan valmiutta. Silloin ei tarvita raskaampaa poikkeusolojen lakien käyttöönottamista, Niinistö toteaa.

Asevelvollinen voitaisiin määrätä lakiesityksen mukaisiin kertausharjoituksiin enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus peruttaisiin heti, kun turvallisuustilanne sallisi. Reserviläisliitto toivoo, että yksilön valmiudet, lähteä nopeasti harjoitukseen, huomioitaisiin mahdollisimman hyvin.

– Se on puolustusvoimien asia, joka ei kuulu julkisuuteen. Muutoksella ei korvata tavanomaisia kertausharjoituksia, joihin kutsu lähetään viimeistään kolme kuukautta ennen harjoitusta. Se antaa yksilölle ja työantajalle aikaa valmistautua harjoitukseen, Niinistö huomauttaa.

Puolustuksen voima reservissä

Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Suomessa on noin miljoona varusmiespalveluksen suorittanutta henkilöä.

– Voima piilee reservissä. Meidän sodanajan joukoista viisi prosenttia on ammattisotilaita ja 95 prosenttia on reserviläisiä. Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Riittävän suuri reservi on keskeistä uskottavan puolustuskyvyn kannalta, Niinistö sanoo.

Suomen puolustusmalli kiinnostaa naapurimaita. Ruotsin asevoimat järjesti viime syksynä ensimmäiset kertausharjoitukset vuosiin. Harjoituksia perusteltiin turvallisuustilanteen heikentymisellä.