LEHTIKUVA
Eduskunnassa käsiteltiin eilen asevelvollisuuslain muutosesitystä. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan muutoksen tavoitteena on lisätä kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin.
Tavoitteen saavuttamiseksi kertausharjoituksiin voitaisiin jatkossa määrätä välittömästi, jos puolustusvalmiuden kohottaminen sitä vaatii. Nykyisin kertausharjoituskutsut on lähetettävä reserviläisille viimeistään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkua.
– Turvallisuustilanne on muuttunut. Ennen kriisien eskaloituminen kesti kuukausia, mutta nykyään puhutaan viikoista tai jopa päivistä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Krimin valtaus. Asevelvollisuuslain muutos antaa joustavuutta valmiuden kohottamiseen ja parantaa puolustusvoimien reagointikykyä poikkeuksellisessa tilanteessa, Niinistö perustelee.
Lain on tarkoitus astua voimaan tänä vuonna, heinäkuun ensimmäisenä päivänä.
– Lain valmistelu on edennyt normaaliin tapaan lausuntokierroksineen. Tavallaan yksinkertainen muutos on kuitenkin priorisoitu tärkeäksi. Lakiesitys on hyvin valmisteltu, perusteltu ja siitä on pyritty kertomaan poliittisille ryhmille. Yksityiskohdista voi tulla keskustelua ja se kuuluukin eduskuntatyöhön. Toivottavasti laki astuu voimaan heinäkuun alussa, Niinistö sanoo.
Ei korvaa tavanomaisia harjoituksia
Päätöksen joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta tekisi puolustusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti. Esittelyn siihen tekisi puolustusvoimain komentaja. Lisäksi puolustusministerin tulisi olla läsnä ja lausua asiasta käsitys. Myös pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua käsitys.
– Puolustusvoimain komentaja voi kutsua nyt määrättömän määrän väkeä tavanomaisiin kertausharjoituksiin. Tässä nopeutetussa menettelyssä totesimme lausuntokierroksen jälkeen, että tarvitaan ylipäällikön eli presidentin käsky, Niinistö kertoo.
Lakimuutos mahdollistaa sen, että riittävä määrä reserviläisiä voidaan määrätä välittömästi kertausharjoituksiin valmiuden kohottamiseksi.
– Toivottavasti emme joudu semmoiseen tilanteeseen, mutta tämä on yksi tehokas keino työkalupakissa. Reservin joustavalla käytöllä parannetaan valmiutta. Silloin ei tarvita raskaampaa poikkeusolojen lakien käyttöönottamista, Niinistö toteaa.
Asevelvollinen voitaisiin määrätä lakiesityksen mukaisiin kertausharjoituksiin enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus peruttaisiin heti, kun turvallisuustilanne sallisi. Reserviläisliitto toivoo, että yksilön valmiudet, lähteä nopeasti harjoitukseen, huomioitaisiin mahdollisimman hyvin.
– Se on puolustusvoimien asia, joka ei kuulu julkisuuteen. Muutoksella ei korvata tavanomaisia kertausharjoituksia, joihin kutsu lähetään viimeistään kolme kuukautta ennen harjoitusta. Se antaa yksilölle ja työantajalle aikaa valmistautua harjoitukseen, Niinistö huomauttaa.
Puolustuksen voima reservissä
Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Suomessa on noin miljoona varusmiespalveluksen suorittanutta henkilöä.
– Voima piilee reservissä. Meidän sodanajan joukoista viisi prosenttia on ammattisotilaita ja 95 prosenttia on reserviläisiä. Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Riittävän suuri reservi on keskeistä uskottavan puolustuskyvyn kannalta, Niinistö sanoo.
Suomen puolustusmalli kiinnostaa naapurimaita. Ruotsin asevoimat järjesti viime syksynä ensimmäiset kertausharjoitukset vuosiin. Harjoituksia perusteltiin turvallisuustilanteen heikentymisellä.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
