Kielialoite keräsi eduskunnassa pitkän keskustelun
15.05.2014 |22:33
Jussi Niinistö: Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa
16.05.2014 |14:30
Kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi on allekirjoittanut yli 60 000 kansalaista. Aloitteessa vaaditaan, että minkään kouluasteen tutkinnossa ei tule vaatia toisen kotimaisen kielen osaamista. Vaalikonevastausten perusteella ajatusta kannattaa eduskunnan enemmistö, itseni mukaan lukien. Myös enemmistö Suomen kansasta on useissa mielipidemittauksissa osoittanut tukensa kielivapaudelle.
“Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.”
On syytä muistaa, että pakkoruotsi ei ole ikimuistoinen. Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.
On myös syytä painottaa – tämä etenkin edustaja Mäkelälle tiedoksi – että pakkoruotsin poistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei pidä hämärtää tosiasioita, edustaja Mäkelä. Ruotsin opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ei perustuslaissa. Perustuslaki takaa ruotsinkielisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään, mutta se ei edellytä jokaisen suomenkielisen ruotsin opiskelua. Pakkoruotsista ei säädetä perustuslaissa, eikä pakkoruotsilla turvata palveluita. Yli neljä vuosikymmentä pakkoruotsikokeilua on siitä todisteena.
Kilpailukykyämme ajatellen Suomessa osataan liian vähän suuria maailmankieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa, venäjää tai vaikkapa kiinaa. Tämä johtuu siitä, että pakkoruotsin vuoksi hallitsevaksi kieliyhdistelmäksi on muodostunut englanti ja ruotsi. Mikäli Suomessa haluaa opiskella kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä eikä toinen niistä satu olemaan ruotsi, joutuu opiskelemaan kolmea kieltä. Käytännössä pakkoruotsi siis estää monia opiskelemasta jotain toista kenties tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Monipuolisten kieliopintojen merkitystä ja pakkoruotsista luopumista on korostanut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Sen näkemyksen mukaan vapaa kielivalinta ei heikentäisi ruotsin kielen osaamista, sillä se lisäisi EK:n arvion mukaan ruotsin opiskelua pitkänä A-kielenä. Näin saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.
Tarvitsemme järkevää, emme tunteisiin perustuvaa kielipolitiikkaa. On kiihkottomasti arvioitava, minkälaista kielitaitoa suomalaiset todella tarvitsevat. Nykyinen rajoittava malli ei huomioi yhteiskunnan ja talouselämän tarpeita. Suomi kärsii riittämättömästä kielitaidosta. Asiaan on puututtava lisäämällä kielivalinnaisuutta pakkoruotsista luopumalla.
Lopuksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen laatijoita heidän kielivapauden puolesta tekemästään työstä. Toivon, että tämä kansalaisaloite jatkokäsitellään asiallisesti ja että äänestyksen koittaessa jokainen edustaja saa äänestää omantuntonsa mukaan.
Kirjoitus on julkaistu Jussi Niinistön blogissa >
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla
15.05.2014 |23:02
Pakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää
11.11.2014 |15:45
Tutkimus sen todisti – leijonanosa karsastaa pakkoruotsia
22.12.2014 |15:37
Viikon suosituimmat
1.
Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
22.04.2025 |16:13
2.
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
22.04.2025 |15:13
3.
Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
23.04.2025 |23:05
4.
Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
17.04.2025 |21:51
5.
Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
18.04.2025 |10:08
6.
Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
23.04.2025 |13:02
7.
Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
24.04.2025 |00:24
8.
Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
23.04.2025 |11:25
9.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
21.04.2025 |10:11
10.
Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
20.04.2025 |09:37
