Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kysyi jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se aikoo varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat suomen kielellä ilman potilasturvallisuuden vaarantumista. Hän tiedusteli myös, aikooko hallitus kiristää ja yhtenäistää hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimuksia.
Ministeri Kaisa Juuso vastaa, että riittävä suomen tai ruotsin kielen taito kuuluu terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitaitoon ja muodostaa keskeisen potilasturvallisuustekijän.
– Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä ammattihenkilölainsäädännön uudistus, jossa arvioidaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa ja sen todentamisen vaatimuksia. Kuitenkin jo nykyisinkin terveydenhuollon ammattihenkilölain 18 a §:n mukaan ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee varmistua siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito on hänen tehtäviensä edellyttämällä riittävällä tasolla.
Kielitaito ei saa jäädä sattuman varaan
Juuso muistuttaa, että terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan hoitajan on hallittava tehtäviensä edellyttämä kielitaito. Työnantajan velvollisuutena on varmistua siitä, että näin myös tapahtuu.
– Työnantajana toimivan julkisyhteisön velvollisuuksia säännellään myös kielilainsäädännössä, jonka mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 2 §:n mukaan viranomaisen on koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla keinoilla huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito kielilaissa ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti, Juuso kertoo.
Yhtenäinen kielikoulutus harkinnassa
Ministeriö selvittää parhaillaan mahdollisuutta luoda kansallinen, yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Selvitysryhmän mukaan eri ammattiryhmille tarvitaan osittain yhteistä ja osittain eriytyvää koulutusta, jotta työnantajat voivat varmistaa henkilöstön todellisen kielitaidon.
Ammatillisen kielitaidon arvioinnissa käytetään YKI-testiä ja valtionhallinnon kielitutkintoa, ja niiden roolia tarkastellaan osana uudistusta.
Strandman kiittää ministeri Juusoa vastauksesta ja muistuttaa myös perussuomalaisten Suomeksi, kiitos! -kampanjasta, joka vaatii suomen kielen aseman vahvistamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
– Kiitos vastauksesta ja toimista suomen kielen osaamisen edistämiseksi! Työnantajien tulee varmistua työntekijöiden kieliosaamisesta, Strandman kirjoittaa.
