

LEHTIKUVA
Kaikki paitsi vihreät vastustivat liittovaltiokehitystä
Vain vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö näytti liittovaltiokehykselle punavihreää valoa Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä tiistai-iltapäivänä – kaikki muut puoluejohtajat vastustivat sitä.
Tämä todistaa oikeaksi perussuomalaisten havainnon, että vaalien aikana kaikki puolueet vastustavat liittovaltiota, koska yhdeksän kymmenestä äänestäjästä vastustaa sitä, kuten europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) on painottanut.
Katainen: Säännöt suojaavat
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi EU:n tehneen taloussäädökset, jotka pakottavat etenkin euromaat hoitamaan talouttaan paremmin, ettei jouduttaisi uudelleen samanlaisiin kriiseihin. Tarvitsemme paremman valvontaa, jotta EU-maat toimisivat paremmin. Toiseksi pankkiuni suojaa veronmaksajia pankkikriiseiltä, Katainen väitti.
– Yhteisvastuuta ei ole lisätty vaan yhteistä kontrollivaltaa on lisätty, jotta ei kävisi niin kuin viime vuosina on käynyt. Ongelma on ollut, että EU ei ole ollut riittävän vahva kontrolloimaan jäsenmaita, Katainen totesi.
Soini: Yhteisvastuu
on kasvanut selvästi
Soini pääsi vastaamaan tuoreeltaan, onko yhteisvastuu lisääntynyt.
– Onhan se lisääntynyt erittäin paljon. Ennen ei ollut rahoitusvakautusvälinettä, nyt on EVM-mekanismi ja pankkiunioni, koko ajanhan tähän suuntaan on menty. Ja sitten vielä Kataiselle tiedoksi, että veronmaksajien varoja ne ovat tallettajienkin varat, ainakin tähän asti ovat olleet, Soini muistutti.
Niinistö selitti vihreiden kannattavan sellaisen rahavallan ottamista yhteiseen EU-valvontaan, jota EU-maat eivät pysty hallitsemaan erikseen.
– Ei niin, että EU ottaisi valtaa Suomesta EU:hun, vaan se ottaisi sitä harmaalta alueelta kansainväliseltä verokeinottelulta, Niinistö muotoili.
Eurobondit liian iso
askel liittovaltioon
RKP:n Carl Haglund piti hyvänä, että järjestelmät pakottavat maat toimimaan taloudellisesti hyvin. Vika oli, että huonostikin toimineet maat saivat halpaa lainaa. Näin tapahtuu nytkin Suomessa Kreikan ja Portugalin jatkoksi. Tämä on vaarallinen tie, siksi en kannata eurobondeja, Haglund sanoi.
– No siksipä olemme samassa europuolueessa. Eurobondit ovat niin iso askel kohti liittovaltiota, että siinä housut repeävät, keskustan Juha Sipilä sanoi. Hänen mukaansa mukaan yhteisvastu lisääntyy pankkiunionissa, kun olisi mieluummin pitänyt rakentaa kansalliset rahastot.
– Vihreiden Eurooppa-puolue kannattaa eurobondeja ja konservatiivien EPP:n ja demarienkin kärkiehdokkaat kannattavat eurobondeja. Totta kai etelän maat kannattavat yhteistä velkaa: heidän velkansa on paljon pohjoisen velkaa suurempi, Sipilä totesi.
Talletussuojaa ei
yhteisvastuulla
EU:n pankeilla on vastuu korvata tallettajien varat 100 000 euroon saakka kaikissa tilanteissa. Sitä varten on jokaisessa maassa talletussuojajärjestelmä, joka rahoitetaan pankkien kannatusmaksuilla. Komissio on esittänyt yhteistä EU:n laajuista rahastoa, johon rahat kerättäisiin valmiiksi tulevien kriisien varalle.
Vihreiden Niinistö oli taas ainoa joka kannatti tätä. Jopa Haglund vastusti sitä, että suomalaiset veronmaksajat korvaisivat kreikkalaisen tai espanjalaisen pankin kaatumista. Katainen povasi yhteisen rahaston johtavan jopa moraalikatoon.
– Vakuusrahaston pitää olla kansallinen, kaikki yhteisvastuu on pahasta. Tämän pankkiunionin tuloksena meillä on kohta täysin kilpailukyvytön eurooppalainen pankkisektori. Onhan se niin, että kun Jean-Claude Juncker asuu itse Luxemburgin veroparatiisissa ja on EPP:n pääehdokas niin kyllähän sen tietää, mitä siitä seuraa, Soini manasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Katainen tölväisi Arhinmäkeä

Perussuomalaiset: Kehitysapu enemmän vapaaehtoiselle pohjalle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.