Uuden Suomen haastattelema, EU-politiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Timo Miettinen pitää merkittävänä muutoksena sitä, että jos Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa vaalit järjestettäisiin nyt, niin valtamedian termein ”laitaoikeistoon” lukeutuva puolue julistettaisiin voittajaksi.
Italiassa kansallismielinen puolue on hallitusvastuussa. Myös monessa muussa Euroopan maassa suurin puolue on maahanmuuttokriittinen. Näin on Puolassa, Tshekissä, Hollannissa, Belgiassa, Sveitsissä ja Itävallassa.
– Jokaisessa maassa vaihtelee, mitä se tarkoittaa poliittisen järjestelmän ja hallitusvastuun näkökulmasta, Miettinen aprikoi.
Ongelma kaupunkikuvassa
Liittokansleri Friedrich Merzin johtamat kristillisdemokraatit ovat viritelleet vaihtoehto Saksalle-puolueen (AfD) menestyksen myötä maahanmuuttoa koskevia kannanottojaan huomattavasti entistä kriittisemmäksi.
Oppositiopuolueiden mukaan Merz todellakin peesaa mielipidetutkimuksia johtavaa AfD-puoluetta ja lietsoo jakolinjoja kommenteillaan, joita vasemmisto ja erityisesti vihreät pitävät rasistisesti sävyttyneinä sekä ”liittokanslerille sopimattomina”.
Esiintyessään viime viikolla Potsdamissa liittokansleri totesi hallituksensa korjaavan aiempia maahanmuuttopoliittisia virheitä ja vähentäneen maahanmuuttajien määrää jo 60 prosentilla vuodessa.
Merz lisäsi vielä:
– Mutta meillä on silti tämä ongelma kaupunkikuvassa ja siksi sisäministeri työskentelee toteuttaakseen laajamittaisia karkotuksia.
”Olette loukannut niin monia ihmisiä”
Vihreiden parlamenttiryhmän johtaja Katharina Dröge arvosteli liittopäivillä Merziä tämän ongelma kaupunkikuvassa -lausunnon takia ja kysyi:
– Miten tällaisen ”ongelman” voi havaita muuten kuin ihmisten ihonvärin perusteella? Miten aiotte tunnistaa sen? Lausunto on syvästi loukkaava, syrjivä ja epäasiallinen. Olisin odottanut teidän, herra Merz, seisovan tänään täällä ja pyytävän rohkeasti anteeksi kyseistä lausetta ja sitä, että olette loukannut niin monia ihmisiä tässä maassa.
Ruotsidemokraatit suurempi kuin koko porvarihallitus
Ruotsissa puolueiden kannatusmittauksissa tapahtui syyskuussa merkittävä loikka, kun ruotsidemokraatit teki jopa poikkeukselliseksi tulkitun hyppäyksen ylöspäin. Pääministeripuolue moderaatit on jäänyt jo kauas taakse ja ero gallupkärki sosialidemokraatteihin kapenee.
Ruotsidemokraattien kannatus nousi 23,9 prosenttiin, kun hallituspuolueiden eli moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien yhteenlaskettu kannatus jäi 23,1 prosenttiin.
Jos moderaatit jää pysyvästi kauas ruotsidemokraattien taakse, koko porvariblokki voi murtua. Sekä liberaalit että kristillisdemokraatit saattavat nimittäin jäädä äänikynnyksen alle ja pudota valtiopäiviltä.
”Ei kannata herättää nukkuvaa karhua”
Pääministeripuolue moderaatit peesaa jo pääsääntöisesti ruotsidemokraatteja maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Eräs esiin tuotu mahdollisuus olisi Ruotsin liittyminen euroon, koska ruotsidemokraatit on periaatteessa rahaunionia vastaan.
Myönteinen kanta euroon on toki vahvistunut Ruotsissa viime vuosina. Mutta ei niin paljon, että maltillinen kokoomuspuolue voisi odottaa voittavansa sen avulla poliittisen taiston ruotsidemokraatteja vastaan.
– Ei kannata herättää nukkuvaa karhua. Silloin avataan tie syvälle jakolinjalle, joka voi päättyä aivan miten tahansa, arvioi ensi syksyn vaaleja Göteborgin yliopiston emeritusprofessori Jonas Hinnfors.