Sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen haluaisi jatkaa pääministerinä. / LEHTIKUVA
Tanskan parlamenttivaalien suurin voittaja on kansallismielinen kansanpuolue. Sosialidemokraatit kokivat rökäletappion, mutta säilyttivät asemansa suurimpana puolueena. Hallitusneuvotteluista ennustetaan vaikeita.
Tanskan parlamenttivaalien suurin voittaja on maahanmuuttokriittinen ja populistiseksikin mainittu Tanskan kansanpuolue, joka sai 9,1 prosenttia äänistä ja 11 lisäpaikkaa kansankäräjille.
Sosiaalidemokraattinen puolue menetti kannatustaan peräti 5,6 prosenttiyksikköä ja 12 paikkaa. Tulos on puolueen huonoin sitten viime vuosisadan alun.
Demarit säilyttivät asemansa maan suurimpana puolueena ja pääministeri Mette Frederiksen haluaisi jatkaa pääministerinä. Hallitusneuvotteluista ennustetaan kuitenkin vaikeita.
Vasemmistoblokilla on niukka enemmistö parlamentissa, mutta hallituksen muodostamisessa vaa’ankieliasemassa on keskustalainen moderaatit, jota johtaa nykyinen ulkoministeri, Lars Løkke Rasmussen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Turvapaikanhakijoiden määrä Tanskassa on romahtanut viime vuosina historiallisen matalalle tasolle. Vuonna 2025 kuntiin sijoitettiin lopulta vain runsaat 200 uutta pakolaista. Suurin osa oleskeluluvista koski jo maassa olleita henkilöitä tai YK:n kiintiöpakolaisia. Kokonaisuudessaan Tanskasta poistui viime vuonna yhtä paljon pakolaisia ja heidän perheenjäseniään kuin uusia henkilöitä sai oleskeluluvan.
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Perussuomalaisten esittämä maahanmuuttajien sosiaaliturvan sitominen työvelvoitteeseen on saanut kannatusta myös kokoomukselta, ja keskusteluissa on viitattu esimerkkinä niin sanottuun Tanskan malliin. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos muistuttaa, että Tanskan menestys perustuu pitkälti Euroopan ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton tiukkaan rajoittamiseen ja korkeisiin vähimmäistulorajoihin, jotka toistaiseksi ovat Suomessa moninkertaisesti matalammat.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
