

Kansanedustaja Jukka Mäkynen. Kuva: Matti Matikainen
Kansanedustaja Jukka Mäkynen: Suomi rahastaa kansalaisia sähköpyörien liikennevakuutusmaksuilla
Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sähköpyörien pakollisista liikennevakuutusmaksuista. Mäkynen ihmettelee Suomen aktiivisuutta sähköpyörien pakollisissa liikennevakuutusmaksuissa.
Sähköpyörän rekisteröinti mopoksi maksaa noin 200 euroa ja sähköpyörän takaosaan pitää ruuvata rekisteritunnus.
Liikennevakuutus rekisteröityyn sähköpyörään maksaa vakuutusyhtiöstä riippuen noin parisataa euroa vuodessa.
Sähköpyörien pakollisen liikennevakuutuksen taustalla on EU-direktiivi. Tämä direktiivi määrää jäsenmaita, että sähköpyörien liikennevakuutus on pakollinen yli 25 km tunnissa kulkevalla ja/tai yli 250-wattisessa sähköpyörässä. Sähköavusteisia polkupyöriä, jotka pysyvät näiden rajojen sisällä, ei tarvitse rekisteröidä.
– Vaikuttaa siltä, että Suomessa jälleen keksitty jälleen uusi rahastusautomaatti, jossa kansalaisilta peritään isoja summia sähköpyörän liikennevakuutusmaksuina. Kun puhutaan erilaisista veroista ja maksuista, niin Suomi on joka asiassa EU:n mallioppilas, Mäkynen toteaa.
– Kansalainen on ensin ottanut kotivakuutuksen ja maksanut palkastaan veroja ja maksuja, sitten menee kauppaan ja joutuu maksamaan kalliin sähköpyöränsä arvonlisäveron, ja päälle tulee vielä sähköpyörän rekisteröitymismaksu ja liikennevakuutusmaksut. Onko Suomessa mitään kohtuuden rajaa erilaisissa veroissa ja maksuissa, vai maksetaanko me kohta jo hengittämisestäkin, Mäkynen jyrähtää.
Pakollisesta vakuutuksesta tulisi luopua
Mäkysen mielestä eduskunnan tulisi edistää sähköpyörien ”pakollisen” liikennevakuutuksen kohtuullistamista ja mahdollista poistamista.
– Sähköpyörät ovat keskeinen ja tärkeä osa monen suomalaisen arkipäivää. Esimerkiksi erilaisista fyysistä vaivoista ja vammoista kärsiville ihmisille sähköpyörä auttaa mutkattomampaan liikkumiseen. Kun kotivakuutuksen päälle joutuu ottamaan erillisen sähköpyörän liikennevakuutuksen, niin tällä tavalla rahastetaan entistä enemmän ihmisten liikkumista, Mäkynen toteaa.
Erilaiset kampanjat ja tempaukset, joilla yritetään saada ihmisiä liikkumaan enemmän, menevät hukkaan, kun käytännössä liikkumista ja vapaa-aikaa rahastetaan yhä enemmän. UKK-instituutin mukaan yhdysvaltalaistutkimuksissa on osoitettu sähköpyöräilyn edistävän ihmisten terveyttä ja lisäävän liikuntaa harrastamattomien henkilöiden maksimaalista hapenottokykyä ja veren paastosokeriarvoja.
– EU sanelee ja Suomi puudelina noudattaa kaikkia EU:n rahastusautomaatteja, Mäkynen toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.