Kansanedustajana aloittava Raatikainen: Suomi ei saa olla maapallon sosiaalitoimisto

Ulkomaalaispoliisin maastapoistamisryhmässä työskentelevä Mika Raatikainen on syystä harmissaan. Poliisi kun joutuu työnsä puolesta näkemään monenlaisia ihmiskohtaloita. Politiikkaan miehen ajoi yhteiskunnan epäkohdat.

– Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää. Suomalaisen yhteiskunnan ei tulisi pyöriä pelkän rahan ja materian perässä, vaan myös heitä on tuettava, joiden asiat eivät ole niin hyvin. Suomi on aina pitänyt huolta heikommistaan, se on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, Raatikainen kertoo.

Vääristä kohteista leikataan

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi Raatikaista kiinnostavat muun muassa rikostorjuntaan, koulutukseen ja maanpuolustukseen liittyvät asiat. Erityisen huolissaan hän on vääriin kohteisiin suunnatuista leikkaus- ja säästötoimista.

– Rikollisuuden torjunta on Suomessa vielä kohtalaisen hyvällä tolalla. Vain se arveluttaa, miten sitä tulevaisuudessa pystytään lainkaan torjumaan, kun poliisien määrää koko ajan vain vähennetään. Käsittääkseni Suomessa on jo nyt väkimäärään nähden lähes vähiten poliiseja koko maailmassa. Se on hölmöläisten säästämistä – kun nipistetään yhdestä kohtaa, niin hyvin pian se maksaa aika lailla enemmän jossain muualla, Raatikainen toteaa.

Eduskuntavaaliehdokkuus ei pelottanut

Puolueeseen ja Kontulan Perussuomalaisiin Raatikainen liittyi vuonna 2008. Ystävät ja tuttavat olivat jo pitkään ehdotelleet yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneelle Raatikaiselle politiikkaan lähtemistä, kun hän sattumalta tapasi Kontulassa kaverin, joka sai hänet ylipuhuttua kunnallisvaaliehdokkaaksi.

– Vuonna 2008 pääsin varalle Helsingin kaupunginvaltuustoon, vuonna 2012 jo varsinaiseksi jäseneksi. Eduskuntavaaleissa 2011 pääsin myös varalle 2 425 äänellä. Nyt kun Jussi Halla-aho nousee Brysselin koneeseen, pääsen näkemään miltä maailman meno näyttää eduskunnasta käsin.

Alku menee asioihin perehtymiseen

Suurelle yleisölle ennalta melko tuntematon Raatikainen oli äänisaaliiseensa hyvin tyytyväinen, hieman yllättynytkin, erityisesti kun vaalibudjettikin jäi alle viidentuhannen euron. Jälkikäteen jäikin vähän kaihertamaan, olisiko hieman suuremmalla rahallisella panostuksella eduskuntapaikka voinut irrota jo vuonna 2011.

Tässä vaiheessa Raatikaisella ei vielä ole suuria suunnitelmia tai tavoitteita sen suhteen, mihin asioihin hän pyrkii eduskunnassa keskittymään.

– Alku menee asioihin perehtymiseen, ja paljon riippuu siitäkin, mihin valiokuntiin minut laitetaan. Kaikkeni aion totta kai tehdä, mutta tässä vaiheessa ei vielä pysty sanomaan, mihin asioihin aion keskittyä.

Raatikainen uskaltaa jo tässä vaiheessa luvata, että on lähdössä ehdokkaaksi uudelle kaudelle. Suostumuslomake on jo allekirjoitettu.

– Poliisina kun on tullut oltua jo yli 30 vuotta, niin nyt on hyvä aika tehdä jo jotain muutakin, Raatikainen pohtii.

Ei mikään tähdenlento

Perussuomalaiset oli alusta pitäen Raatikaiselle selkeä valinta – muita puolueita hän ei olisi voinut ajatellakaan. Puolueen ohjelmaa lukiessa oli helppo tulla siihen tulokseen, että perussuomalainen maailmankuva on kaikkein lähimpänä Raatikaisen omaa arvomaailmaa.

– Puolue sai alkuaikoinaan paljon ikävää ja negatiivista julkisuutta. Nyt kun olemme vakiinnuttaneet asemamme Suomen poliittisella kartalla, ovat niin vanhat puolueet kuin suuri yleisökin nähneet, että puolue on todellinen vaihtoehto, ei mikään tähdenlento.

Raatikainen muistelee, että kun hän aikoinaan meni kaupunginvaltuustoon, katsottiin perussuomalaisia nenänvartta pitkin. Enää asian laita ei ole näin. Muutaman vuoden jälkeen on kaikkialla jouduttu tunnustamaan, että perussuomalaiset valtuutetut käyttäytyvät usein fiksummin kuin monen muun puolueen edustajat.

Helsinkiläislähiön kasvatti

Mika Raatikainen syntyi vuonna 1961 Puotinharjun lähiössä Itä-Helsingissä, missä hän kävi myös koulunsa. Viiden laudaturin ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1981, mitä ennen hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvaltain itärannikolla Bostonin lähellä. Armeijan hän kävi sittemmin lakkautetussa Hyrylän ilmatorjuntarykmentissä Helsingissä ja lähti Tampereen poliisikokelaskurssille vuonna 1983. Poliisin päällystötutkinnon Raatikainen suoritti 2001-2004.

Pääuransa Raatikainen on tehnyt poliisina Suomessa, mutta myös kansainvälistä kokemusta on päässyt kertymään. Vuodet 1986-87 Raatikainen toimi rauhanturvaajana Libanonissa, vuosina 1993-97 YK:n sihteeristössä Gazassa ja Jerusalemissa ja vuosina 2000-2001 poliisina Kosovossa YK:n leivissä, 2003-2007 irakilaisia poliiseja kouluttamassa aavikolla Jordaniassa ja sen jälkeen mm. EU:n korruptiontorjuntaprojektissa.

Kaksi vuotta sitten uudelleen avioituneella Raatikaisella on edellisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta, Kanadan Newfoundlandissa yliopistossa opiskeleva tytär ja asepalvelustaan suorittava poika. Hän harrastaa muun muassa uimista, lukemista, moottoripyöräilyä, veneilyä ja kalastusta. Helsingin kaupunginvaltuuston lisäksi Raatikainen on pelastuslautakunnan puheenjohtaja sekä Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9 2014 -lehdessä.