Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

perussuomalainen 8-9/14

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat yhdet tärkeimmistä perussuomalaisten historiassa. Valmistautuminen on jo aloitettu, vaikka vaaleihin on vielä melkein vuosi aikaa.
&#8211; Eduskuntavaaleihin panostetaan vahvasti. Koska kyseessä ovat hyvin piirikohtaiset vaalit, on piirien saatava puolueelta riittävä tuki. Puolueen ohjelmatyö on jo aloitettu ja suunnitelmat sekä strategia piirien tukemiseksi valmisteilla. Valtakunnallinen strategia valmistuu varmasti jo syksyllä, kertoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Ehdokasasettelu, joka perussuomalaisilla on kaksiportainen, on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisen vaiheen piirikohtainen jäsenäänestys päättyi sunnuntaina 22. kesäkuuta. Jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella puolueen jäsenellä oli mahdollisuus valita omasta piiristään enintään kolme suosikkiehdokasta. Jäsenäänestyksen kautta valitaan enintään puolet ehdokkaista, poislukien istuvat kansanedustajat, jotka ovat listalla automaattisesti.
<h4>Vastuu ehdokasasettelusta on piireillä</h4>
Loput paikoista päättävät piirit yhteistyössä puoluetoimiston ja puoluehallituksen kanssa, jotka neuvovat piirejä ehdokkaiden valinnassa esimerkiksi potentiaalisten alueellisten ääniharavien kohdalla. Vastuu ehdokasasettelusta on kuitenkin piireillä.
Piirit asettavat usein työvaliokunnan tai delegoivat vastuun piirihallitukselle, ettei ehdokasasettelun takia tarvitse pitää ylimääräisiä kokouksia. Istuvat kansanedustajat, jotka itse niin haluavat, pääsevät listalle automaattisesti, ellei sitten puoluehallitus jostain syystä päätä käyttää 1/4-veto-oikeuttaan yksittäisten ehdokkaiden kohdalla. Puoluehallituksella on viimeisiin päiviin saakka mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko ehdokas listalla vai ei, jos esimerkiksi saadaan yllättävää tietoa ehdokkaan sopimattomasta käytöksestä. Listat on jätettävä 10. maaliskuuta mennessä.
&#8211; Tultuaan valituksi on ehdokkaan tehtävä alkaa etsiä omaa tukiryhmäänsä ja miettiä vaalikampanjaansa parhaan äänestystuloksen saavuttamiseksi. Jäsenäänestyksen ehdokkaista suurin osa on tullut paikallisyhdistyksiltä, joten heillä on jo automaattisesti paikallisyhdistyksen tuki takanaan, Slunga-Poutsalo kertoo.
<h4>Eduskuntavaalit on joukkuepeliä</h4>
Tavoitteiden pitää joka vaaleissa olla korkealla. Vähimmäistavoite vuoden 2015 eduskuntavaaleissa on kansanedustajien määrän säilyttäminen nykytasollaan, mutta paikkojen lisääminenkin on tähtäimessä.
&#8211; Olisihan se hienoa, jos vaalien jälkeen olisimme Suomen suurin eduskuntapuolue, mutta se ei tule ilmaiseksi. Sellaisen tavoitteen saavuttaminen vaatii todella paljon työtä niin jäsenistöltä, jäsenyhdistyksiltä kuin itse puolueeltakin, Slunga-Poutsalo painottaa.
&#8211; Eduskuntavaalit on joukkuepeliä, joten yhteistyöhön on panostettava erityisesti. Kenenkään yksittäisen ehdokkaan oma etu ei saa olla ensisijalla, vaan kaikkien on toimittava yhteistyössä puolueen ja aatteen hyväksi. Silloin meitä ei pidättele mikään.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-8-92014/">Perussuomalainen 8-9/2014</a> -lehdessä.

Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: Katse kohti eduskuntavaaleja

Miksi arvoliberaalien on niin vaikea ymmärtää perussuomalaisia ja muita arvokonservatiiveja? Yksi syy voi olla se, ettei heidän tarvitse ymmärtää. Kun on muiden samanmielisten ympäröimä, eri tavalla ajattelevia ei kohtaa eikä heitä tarvitse ymmärtää. Kykenemättömyyttä ymmärtää pidetään omien joukossa suoranaisena hyveenä. Useimmat ihmiset ovat ympäröineet itsensä sekä arkielämässään että sosiaalisessa mediassa kaltaisillaan.
Perussuomalaisten vastustajat rakastavat myyttiään Impivaarasta, ulkomaailmasta mitään tietämättömien junttien ahdistavan samanmielisistä yhteisöistä, joita heidän mielikuvituksessaan on Suomen maaseutu täynnä.
<blockquote>Kalliolaisen on helppo suvaita homot, mutta hänen on vaikea ymmärtää, miksi tavallisella suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa ase.</blockquote>
Mutta aivan samanlainen samanmielisten kupla on pääkaupunkiseudulla. Erilaisten tilastotietojen perusteella pääkaupunkiseudun arvomaailma ja elämäntapa on eriytymässä muusta Suomesta. Ilmiö on vielä paljon voimakkaampi, jos sitä tarkastellaan vielä pienemmissä yksiköissä. Jo Kehä I:n ja Kehä III:n välillä asuvat pääkaupunkiseutulaiset ovat arvomaailmaltaan paljon lähempänä muuta Suomea kuin helsinkiläiset.
<h4>Pieni piiri Helsingissä</h4>
Kunnallisvaaleissa 2012 punavihreät &#8211; vasemmistoliitto, vihreät sekä pienet äärivasemmistoryhmittymät &#8211; saivat yhteensä yli 50 prosenttia äänistä lähes jokaisella äänestysalueella muutaman neliökilometrin alueella Pitkältäsillalta Käpylän asemalle. Tähän punavihreään kuplaan kuuluvat muun muassa Kallio, Alppila, Vallila, Sörnäinen, Kumpula ja Käpylä.
Kumpulassa ja Vallilassa jo demari on äärioikeistolainen.
Eurovaaleissa Kumpulan ja Vallilan äänestysalueilla punavihreiden ääniosuus oli noin 60 prosenttia. Vallilassa perussuomalaiset jäivät 6,8 prosenttiin, ja muut arvokonservatiivisiksi luonnehdittavat puolueet menestyivät vielä huonommin. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta saivat Vallilassa yhteensä 12,1 prosenttia äänistä.
<h4>Erilainen elämäntapa</h4>
Elämäntapa tässä punavihreässä kuplassa poikkeaa monessa suhteessa elämästä muualla Suomessa. Kuplan sisäpuolelta katsottuna suomalaista yhtenäiskulttuuria ei ole olemassa, koska oma elämäntapa on niin erilainen kuin kuplan ulkopuolella. Kuplan sisäpuolinen ei kuitenkaan huomaa, että muu Suomi on maakunnallisista eroistaan huolimatta arvomaailmaltaan ja elämäntavoiltaan edelleen enemmän tai vähemmän yhtenäiskulttuuri.
Punavihreän kuplan erityispiirteet tulevat esiin, tarkasteleepa mitä tilastoa tahansa. Sillä, mitkä asiat kuuluvat omaan elämänpiiriin, on vaikutusta myös poliittisten mielipiteiden muodostumisessa. Kalliolaisen on helppo suvaita homot, mutta hänen on vaikea ymmärtää, miksi tavallisella suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa ase. Syynä voi olla se, että kalliolaisen naapureina asuu enemmän homoja kuin aseenomistajia.
<h4>Liberaali pappi</h4>
Poliisin tilastojen mukaan Helsingin poliisilaitoksen alueella oli vuonna 2012 rekisterissä 21 577 haulikkoa ja 16 498 kivääriä. Koko maassa haulikoiden ja kiväärien yhteismäärä ylitti miljoonan. Asukasta kohden laskettuna muun Suomen asukkailla on melkein neljä kertaa enemmän metsästysaseita kuin helsinkiläisillä
Ranneliike.net-sivusto listaa Suomesta 15 homobaaria. Niistä kymmenen sijaitsee Helsingissä, joista puolet kävelymatkan päässä Sörnäisten metroasemalta.
Suomalaisista yhä kolme neljästä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kallion seurakunnan alueella enää niukka enemmistö, 51,2 prosenttia, kuuluu kirkkoon. Luku ei ehkä kuitenkaan edes kerro koko totuutta uskonnollisesta elämästä Kalliossa. Kallion seurakunnan kirkkoherrana on toiminut toista vuotta Teemu Laajasalo, joka on profiloitunut kirkon piirissä liberaaliksi. Laajasalo ajoi seksuaalivähemmistöjen asiaa ensimmäisten pappien joukossa jo 1990-luvulla.
<h4>Autoton kantakaupunki</h4>
Melkein kaikkialla Suomessa oma auto on välttämättömyys. Poikkeuksena tästä on pääkaupunkiseutu, jonka julkinen liikenne mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Silti suurin osa Helsingin seudusta muistuttaa muuta Suomea.
Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän tutkimuksessa luokiteltiin pääasiallisiksi autonkäyttäjiksi 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla oli ajokortti, kotitaloudessa vähintään yksi auto ja vastaajalla oman ilmoituksensa mukaan mahdollisuus käyttää autoa henkilökohtaisiin matkoihin aina tai melkein aina.
Pääasiallisten autonkäyttäjien osuus esimerkiksi Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa oli noin 85 prosenttia. Espoossa osuus oli vielä 67 prosenttia ja Helsingin esikaupunkialueenkin asukkaista 56 prosenttia. Mutta Helsingin kantakaupungissa, punavihreiden kaikkein vahvimmalla kannatusalueella, pääasiallisia autonkäyttäjiä oli enää 37 prosenttia.
<h4>Median rakastama</h4>
Tyypillinen suomalainen asuu omistamassaan pientalossa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan koko maassa asuinhuoneistoista pientaloissa on 54,1 prosenttia. Helsingin seudulla luku laskee 31,9 prosenttiin. Helsingissä pientalojen osuus huoneistoista on enää 13,2 prosenttia, ja punavihreän enemmistön alueella sitäkin vähemmän.
Punavihreässä kuplassa Helsingin Siltasaaresta Käpylään asuu hieman alle satatuhatta ihmistä, alle kaksi prosenttia suomalaisista. Heidän maailmankuvansa on kuitenkin erittäin voimakkaasti yliedustettuna suomalaisessa mediassa. Kaikki niin sanotun etelän median toimitukset sijaitsevat parin kilometrin pyöräilymatkan päässä punavihreän enemmistön asuinalueilta.
<hr />
Lataa Punavihreä kupla -pamfletti <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/punavihrea-kupla/">täältä</a> &gt;
Kuva: Helsingin Kalliossa asuu tutkimusten mukaan &#8221;suvaitsevaisia&#8221; ihmisiä. Heikki Hurstin ruuan ja vaatteiden jakelupiste Helsinginkadulla ei kuitenkaan herätä lähialueiden asukkaissa ihastusta.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-8-92014/">Perussuomalainen 8-9/2014</a> -lehdessä.

Helsingissä Kalliossa muhii punavihreä kupla

Ulkomaalaispoliisin maastapoistamisryhmässä työskentelevä Mika Raatikainen on syystä harmissaan. Poliisi kun joutuu työnsä puolesta näkemään monenlaisia ihmiskohtaloita. Politiikkaan miehen ajoi yhteiskunnan epäkohdat.
&#8211; Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää. Suomalaisen yhteiskunnan ei tulisi pyöriä pelkän rahan ja materian perässä, vaan myös heitä on tuettava, joiden asiat eivät ole niin hyvin. Suomi on aina pitänyt huolta heikommistaan, se on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, Raatikainen kertoo.
<h4>Vääristä kohteista leikataan</h4>
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi Raatikaista kiinnostavat muun muassa rikostorjuntaan, koulutukseen ja maanpuolustukseen liittyvät asiat. Erityisen huolissaan hän on vääriin kohteisiin suunnatuista leikkaus- ja säästötoimista.
&#8211; Rikollisuuden torjunta on Suomessa vielä kohtalaisen hyvällä tolalla. Vain se arveluttaa, miten sitä tulevaisuudessa pystytään lainkaan torjumaan, kun poliisien määrää koko ajan vain vähennetään. Käsittääkseni Suomessa on jo nyt väkimäärään nähden lähes vähiten poliiseja koko maailmassa. Se on hölmöläisten säästämistä &#8211; kun nipistetään yhdestä kohtaa, niin hyvin pian se maksaa aika lailla enemmän jossain muualla, Raatikainen toteaa.
<h4>Eduskuntavaaliehdokkuus ei pelottanut</h4>
Puolueeseen ja Kontulan Perussuomalaisiin Raatikainen liittyi vuonna 2008. Ystävät ja tuttavat olivat jo pitkään ehdotelleet yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneelle Raatikaiselle politiikkaan lähtemistä, kun hän sattumalta tapasi Kontulassa kaverin, joka sai hänet ylipuhuttua kunnallisvaaliehdokkaaksi.
&#8211; Vuonna 2008 pääsin varalle Helsingin kaupunginvaltuustoon, vuonna 2012 jo varsinaiseksi jäseneksi. Eduskuntavaaleissa 2011 pääsin myös varalle 2 425 äänellä. Nyt kun Jussi Halla-aho nousee Brysselin koneeseen, pääsen näkemään miltä maailman meno näyttää eduskunnasta käsin.
<h4>Alku menee asioihin perehtymiseen</h4>
Suurelle yleisölle ennalta melko tuntematon Raatikainen oli äänisaaliiseensa hyvin tyytyväinen, hieman yllättynytkin, erityisesti kun vaalibudjettikin jäi alle viidentuhannen euron. Jälkikäteen jäikin vähän kaihertamaan, olisiko hieman suuremmalla rahallisella panostuksella eduskuntapaikka voinut irrota jo vuonna 2011.
Tässä vaiheessa Raatikaisella ei vielä ole suuria suunnitelmia tai tavoitteita sen suhteen, mihin asioihin hän pyrkii eduskunnassa keskittymään.
&#8211; Alku menee asioihin perehtymiseen, ja paljon riippuu siitäkin, mihin valiokuntiin minut laitetaan. Kaikkeni aion totta kai tehdä, mutta tässä vaiheessa ei vielä pysty sanomaan, mihin asioihin aion keskittyä.
Raatikainen uskaltaa jo tässä vaiheessa luvata, että on lähdössä ehdokkaaksi uudelle kaudelle. Suostumuslomake on jo allekirjoitettu.
&#8211; Poliisina kun on tullut oltua jo yli 30 vuotta, niin nyt on hyvä aika tehdä jo jotain muutakin, Raatikainen pohtii.
<h4>Ei mikään tähdenlento</h4>
Perussuomalaiset oli alusta pitäen Raatikaiselle selkeä valinta &#8211; muita puolueita hän ei olisi voinut ajatellakaan. Puolueen ohjelmaa lukiessa oli helppo tulla siihen tulokseen, että perussuomalainen maailmankuva on kaikkein lähimpänä Raatikaisen omaa arvomaailmaa.
&#8211; Puolue sai alkuaikoinaan paljon ikävää ja negatiivista julkisuutta. Nyt kun olemme vakiinnuttaneet asemamme Suomen poliittisella kartalla, ovat niin vanhat puolueet kuin suuri yleisökin nähneet, että puolue on todellinen vaihtoehto, ei mikään tähdenlento.
Raatikainen muistelee, että kun hän aikoinaan meni kaupunginvaltuustoon, katsottiin perussuomalaisia nenänvartta pitkin. Enää asian laita ei ole näin. Muutaman vuoden jälkeen on kaikkialla jouduttu tunnustamaan, että perussuomalaiset valtuutetut käyttäytyvät usein fiksummin kuin monen muun puolueen edustajat.
<h4>Helsinkiläislähiön kasvatti</h4>
Mika Raatikainen syntyi vuonna 1961 Puotinharjun lähiössä Itä-Helsingissä, missä hän kävi myös koulunsa. Viiden laudaturin ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1981, mitä ennen hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvaltain itärannikolla Bostonin lähellä. Armeijan hän kävi sittemmin lakkautetussa Hyrylän ilmatorjuntarykmentissä Helsingissä ja lähti Tampereen poliisikokelaskurssille vuonna 1983. Poliisin päällystötutkinnon Raatikainen suoritti 2001-2004.
Pääuransa Raatikainen on tehnyt poliisina Suomessa, mutta myös kansainvälistä kokemusta on päässyt kertymään. Vuodet 1986-87 Raatikainen toimi rauhanturvaajana Libanonissa, vuosina 1993-97 YK:n sihteeristössä Gazassa ja Jerusalemissa ja vuosina 2000-2001 poliisina Kosovossa YK:n leivissä, 2003-2007 irakilaisia poliiseja kouluttamassa aavikolla Jordaniassa ja sen jälkeen mm. EU:n korruptiontorjuntaprojektissa.
Kaksi vuotta sitten uudelleen avioituneella Raatikaisella on edellisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta, Kanadan Newfoundlandissa yliopistossa opiskeleva tytär ja asepalvelustaan suorittava poika. Hän harrastaa muun muassa uimista, lukemista, moottoripyöräilyä, veneilyä ja kalastusta. Helsingin kaupunginvaltuuston lisäksi Raatikainen on pelastuslautakunnan puheenjohtaja sekä Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9 2014 -lehdessä.

Kansanedustajana aloittava Raatikainen: Suomi ei saa olla maapallon sosiaalitoimisto

Perussuomalainen-lehti tiedusteli istuvilta kansanedustajilta heidän jatkohalukkuudestaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kävi ilmi, että suurin osa on päättänyt pyrkiä seuraavalle kaudelle.
Juho Eerola: Ehdokkaana 
Ritva Elomaa: Ehdokkaana 
Teuvo Hakkarainen: Ehdokkaana 
Lauri Heikkilä: Ehdokkaana 
Reijo Hongisto: Päättää elokuuhun mennessä. 
Olli Immonen: Ehdokkaana 
Ari Jalonen: Ehdokkaana 
Anssi Joutsenlahti: Ei ole päättänyt. 
Johanna Jurva: Ehdokkaana 
Arja Juvonen: Ehdokkaana 
Pietari Jääskeläinen: Ehdokkaana 
Pentti Kettunen: Päättää syksyllä, julkistaa tiedon Kainuun piirin syyskokouksessa. 
Kimmo Kivelä: Ehdokkaana 
Osmo Kokko: Ehdokkaana 
Laila Koskela: Päättää viimeistään elokuussa. 
Jari Lindström: Ehdokkaana 
Maria Lohela: Ehdokkaana 
Anne Louhelainen: Ehdokkaana 
Pentti Oinonen: Ehdokkaana 
Pirkko Mattila: Ehdokkaana 
Lea Mäkipää: Ehdokkaana 
Hanna Mäntylä: Päättää syksyllä. 
Martti Mölsä: Ehdokkaana 
Mika Niikko: Ehdokkaana 
Jussi Niinistö: Ehdokkaana 
Tom Packalén: Ehdokkaana 
Mika Raatikainen: Ehdokkaana 
Pirkko Ruohonen-Lerner: Ehdokkaana 
Vesa-Matti Saarakkala: Ehdokkaana 
Timo Soini: Ehdokkaana 
Ismo Soukola: Ehdokkaana 
Maria Tolppanen: Ehdokkaana 
Reijo Tossavainen: Ei asetu ehdokkaaksi. 
Kaj Turunen: Ehdokkaana. 
Kauko Tuupainen: Päättää lokakuussa. 
Pertti Virtanen: Ei ole päättänyt (alustavasti kyllä). 
Ville Vähämäki: Ehdokkaana 
Juha Väätäinen: Ei ole ilmoittanut.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>