Erilaisten tilastotietojen perusteella pääkaupunkiseudun arvomaailma ja elämäntapa on eriytymässä muusta Suomesta.
Miksi arvoliberaalien on niin vaikea ymmärtää perussuomalaisia ja muita arvokonservatiiveja? Yksi syy voi olla se, ettei heidän tarvitse ymmärtää. Kun on muiden samanmielisten ympäröimä, eri tavalla ajattelevia ei kohtaa eikä heitä tarvitse ymmärtää. Kykenemättömyyttä ymmärtää pidetään omien joukossa suoranaisena hyveenä. Useimmat ihmiset ovat ympäröineet itsensä sekä arkielämässään että sosiaalisessa mediassa kaltaisillaan.
Perussuomalaisten vastustajat rakastavat myyttiään Impivaarasta, ulkomaailmasta mitään tietämättömien junttien ahdistavan samanmielisistä yhteisöistä, joita heidän mielikuvituksessaan on Suomen maaseutu täynnä.
Kalliolaisen on helppo suvaita homot, mutta hänen on vaikea ymmärtää, miksi tavallisella suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa ase.
Mutta aivan samanlainen samanmielisten kupla on pääkaupunkiseudulla. Erilaisten tilastotietojen perusteella pääkaupunkiseudun arvomaailma ja elämäntapa on eriytymässä muusta Suomesta. Ilmiö on vielä paljon voimakkaampi, jos sitä tarkastellaan vielä pienemmissä yksiköissä. Jo Kehä I:n ja Kehä III:n välillä asuvat pääkaupunkiseutulaiset ovat arvomaailmaltaan paljon lähempänä muuta Suomea kuin helsinkiläiset.
Pieni piiri Helsingissä
Kunnallisvaaleissa 2012 punavihreät – vasemmistoliitto, vihreät sekä pienet äärivasemmistoryhmittymät – saivat yhteensä yli 50 prosenttia äänistä lähes jokaisella äänestysalueella muutaman neliökilometrin alueella Pitkältäsillalta Käpylän asemalle. Tähän punavihreään kuplaan kuuluvat muun muassa Kallio, Alppila, Vallila, Sörnäinen, Kumpula ja Käpylä.
Kumpulassa ja Vallilassa jo demari on äärioikeistolainen.
Eurovaaleissa Kumpulan ja Vallilan äänestysalueilla punavihreiden ääniosuus oli noin 60 prosenttia. Vallilassa perussuomalaiset jäivät 6,8 prosenttiin, ja muut arvokonservatiivisiksi luonnehdittavat puolueet menestyivät vielä huonommin. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta saivat Vallilassa yhteensä 12,1 prosenttia äänistä.
Erilainen elämäntapa
Elämäntapa tässä punavihreässä kuplassa poikkeaa monessa suhteessa elämästä muualla Suomessa. Kuplan sisäpuolelta katsottuna suomalaista yhtenäiskulttuuria ei ole olemassa, koska oma elämäntapa on niin erilainen kuin kuplan ulkopuolella. Kuplan sisäpuolinen ei kuitenkaan huomaa, että muu Suomi on maakunnallisista eroistaan huolimatta arvomaailmaltaan ja elämäntavoiltaan edelleen enemmän tai vähemmän yhtenäiskulttuuri.
Punavihreän kuplan erityispiirteet tulevat esiin, tarkasteleepa mitä tilastoa tahansa. Sillä, mitkä asiat kuuluvat omaan elämänpiiriin, on vaikutusta myös poliittisten mielipiteiden muodostumisessa. Kalliolaisen on helppo suvaita homot, mutta hänen on vaikea ymmärtää, miksi tavallisella suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa ase. Syynä voi olla se, että kalliolaisen naapureina asuu enemmän homoja kuin aseenomistajia.
Liberaali pappi
Poliisin tilastojen mukaan Helsingin poliisilaitoksen alueella oli vuonna 2012 rekisterissä 21 577 haulikkoa ja 16 498 kivääriä. Koko maassa haulikoiden ja kiväärien yhteismäärä ylitti miljoonan. Asukasta kohden laskettuna muun Suomen asukkailla on melkein neljä kertaa enemmän metsästysaseita kuin helsinkiläisillä
Ranneliike.net-sivusto listaa Suomesta 15 homobaaria. Niistä kymmenen sijaitsee Helsingissä, joista puolet kävelymatkan päässä Sörnäisten metroasemalta.
Suomalaisista yhä kolme neljästä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kallion seurakunnan alueella enää niukka enemmistö, 51,2 prosenttia, kuuluu kirkkoon. Luku ei ehkä kuitenkaan edes kerro koko totuutta uskonnollisesta elämästä Kalliossa. Kallion seurakunnan kirkkoherrana on toiminut toista vuotta Teemu Laajasalo, joka on profiloitunut kirkon piirissä liberaaliksi. Laajasalo ajoi seksuaalivähemmistöjen asiaa ensimmäisten pappien joukossa jo 1990-luvulla.
Autoton kantakaupunki
Melkein kaikkialla Suomessa oma auto on välttämättömyys. Poikkeuksena tästä on pääkaupunkiseutu, jonka julkinen liikenne mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Silti suurin osa Helsingin seudusta muistuttaa muuta Suomea.
Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän tutkimuksessa luokiteltiin pääasiallisiksi autonkäyttäjiksi 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla oli ajokortti, kotitaloudessa vähintään yksi auto ja vastaajalla oman ilmoituksensa mukaan mahdollisuus käyttää autoa henkilökohtaisiin matkoihin aina tai melkein aina.
Pääasiallisten autonkäyttäjien osuus esimerkiksi Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa oli noin 85 prosenttia. Espoossa osuus oli vielä 67 prosenttia ja Helsingin esikaupunkialueenkin asukkaista 56 prosenttia. Mutta Helsingin kantakaupungissa, punavihreiden kaikkein vahvimmalla kannatusalueella, pääasiallisia autonkäyttäjiä oli enää 37 prosenttia.
Median rakastama
Tyypillinen suomalainen asuu omistamassaan pientalossa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan koko maassa asuinhuoneistoista pientaloissa on 54,1 prosenttia. Helsingin seudulla luku laskee 31,9 prosenttiin. Helsingissä pientalojen osuus huoneistoista on enää 13,2 prosenttia, ja punavihreän enemmistön alueella sitäkin vähemmän.
Punavihreässä kuplassa Helsingin Siltasaaresta Käpylään asuu hieman alle satatuhatta ihmistä, alle kaksi prosenttia suomalaisista. Heidän maailmankuvansa on kuitenkin erittäin voimakkaasti yliedustettuna suomalaisessa mediassa. Kaikki niin sanotun etelän median toimitukset sijaitsevat parin kilometrin pyöräilymatkan päässä punavihreän enemmistön asuinalueilta.
Kuva: Helsingin Kalliossa asuu tutkimusten mukaan ”suvaitsevaisia” ihmisiä. Heikki Hurstin ruuan ja vaatteiden jakelupiste Helsinginkadulla ei kuitenkaan herätä lähialueiden asukkaissa ihastusta.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.
MARKO HAMILO