

Toimitus suosittelee
Viikon 24/2015 luetuin
Elääkö media punavihreässä kuplassa? (video)
Mielipidemittausten mukaan toimittajien keskuudessa vihreät nauttivat vankkaa kannatusta kun taas perussuomalaiset on vähiten suosittu puolue. Tiedetoimittaja Marko Hamilo on tutkinut median ja perussuomalaisten kimuranttia suhdetta ja tullut siihen tulokseen, että osasyynä molemminpuoliseen epäluottamukseen on ”punavihreä kupla”.
Perussuomalaisten tiedotustilaisuuden yhteydessä julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan teettämä raportti ”Punavihreä kupla – Perussuomalaiset ja media”. Raportin on kirjoittanut tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Raportin tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla perussuomalaiset saisivat sanomansa paremmin läpi vihamielisessäkin mediaympäristössä. Hakemattakin tulee mieleen valtioiden välisen informaatiosodan moderni käsite. Tässä ei kuitenkaan nyt ole kyse valtioiden vaan korvien välisistä asioista. Toimittajat – jotka varmaan haluavat itseään kutsuttavan journalisteiksi – ovat perussuomalaisten vuoden 2003 vaaleissa alkaneen nousun myötä oppineet heti alusta väheksyvän suhtautumisen kansanliikkeeseen.
Hamilo kirjoittaa: ”Vuotta 2003 voi helposti pitää rajapyykkinä. Median välinpitämättömyys perussuomalaisia kohtaan muuttui naureskeluksi. Vaikka edesmennyt Tony Halme (ps.) ja hänen äänestäjänsä epäilemättä herättivät monissa toimittajissa suoranaista inhoa, eivät perussuomalaisia ja heidän väitettyä rasismiaan vastustavat olisi voineet saada parempaa vastustettavaa. Halme oli koominen ja stereotyyppinen hahmo, joka palveli hyvin lukuisten toimittajien tarkoitusta esittää kaikki maahanmuuttokriittisyys niin naurettavassa valossa, ettei kukaan voisi järkiperäisistä syistä sellaista kannattaa. ”
Median hymy hyytyy
Naureskelu muuttui Hamilon mukaan vihamielisyydeksi viimeistään vuoden 2007 kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Tuolloin Jussi Halla-aho (ps.) valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vajaalla kolmellatuhannella äänellä. Halla-Aho on inspiroinut median edustajia entistä näyttävämpiin suorituksiin perussuomalaisten lyttäämisessä, mutta tulos ei välttämättä ole ollut toiveiden mukainen. Hamilon mukaan puolueen höykytys on päinvastoin saanut kannatusluvut nousuun.
Kun perussuomalaisia ei ole saatu kanveesiin perinteisin keinoin, media on alkanut etsiä halkeamia ja mahdollisia repeämiä puolueen sisältä. Näin pohdiskelee Jussi Halla-aho vuonna 2009: ”Toimituksissa on pikkuhiljaa alettu ymmärtää, että kuukausikaupalla jatkuneet perusteettomat ja epäoikeudenmukaiset rasisti-, fasisti- ja natsisyytökset eivät käännä perussuomalaisten tai allekirjoittaneen kannatusta laskuun vaan nousuun, minkä vuoksi nyt alkaneen uuden vyörytyksen punaisena lankana on iskeä kiilaa mokukriittisten ja Timo Soinin välille, ts. hajottaa perussuomalaiset sisältä.”
Media on käynyt taisteluaan tuulimyllyä vastaan taukoamatta. Hamilo kirjoittaa, ettei ”kroonisesti kielteinen mediajulkisuus” estänyt jatkojytkyä kevään 2015 eduskuntavaaleissa, eivätkä perussuomalaiset ole hajonneet soinilaisiin ja halla-aholaisiin, ”vaikka sitäkin media on ennustanut vääjäämättä tapahtuvaksi jo vuosikaudet”.
Katse sisään päin
Huhtikuun vaalien jälkeen ei enää yllättäen olekaan keskusteltu rasismista vaan median katse on kääntynyt sisäänpäin: Syntyi käsite Kallion punavihreästä kuplasta, kun näyttelijä Krista Kosonen kertoi Helsingin Sanomien haastettelussa elävänsä punavihreässä kuplassa, jossa perussuomalaisia ei henkilökohtaisesti tunneta.
”Punavihreä kupla” on itse asiassa Marko Hamilon Perussuomalainen-lehdessä kesällä 2014 lanseeraama käsite: “Ne pääkaupunkiseudun muusta Suomesta erottavat kulttuuriset ja poliittiset piirteet, jotka heijastuvat myös äänestyskäyttäytymiseen, kärjistyvät tietyillä äänestysalueilla. Ja näillä alueilla asuu paljon toimittajia ja muuta luovan työn luokkaan kuuluvaa väkeä.”
Näin Hamilo vetää johtopäätöksensä: ”Laajempi yhteiskunnallinen merkitys tästä maantieteellisestä punavihreästä kuplasta syntyy siitä, että sen liepeillä ovat käytännöllisesti katsottuna kaikki niin sanotun etelän median journalistiset työpaikat. Sanoma, Yleisradio, MTV3 ja oikeastaan kaikki muutkin keskeiset mediatalot sijaitsevat pyörämatkan päässä punavihreiden ydinkannatusalueilta. Vasemmistovihreiden toimittajien on mahdollista elää arkea, jossa sekä työssä että vapaa-ajalla altistuu vain oman maailmankuvan jakavien ihmisten ajattelulle. Lopputuloksena voi olla ilmiö, jota kutsutaan sosiaalipsykologiassa nimellä joukkoharha.”
Suomi ei poikkea muista länsimaista
Toimittajien puoluekantoja ei Suomessa ole tutkittu akateemisesti ja tieteellisesti pätevällä tavalla. Yrityksiä toki on tehty. Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen vuonna 2012 julkaisema kysely kuitenkin viittaa siihen, ettei Suomi poikkea muista länsimaista: Vihreitä äänesti edellisissä vaaleissa 31prosenttia toimittajista ja kokoomusta kannatti 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Perussuomalaiset oli mediaväen inhokki.
Mitä taasen median johtohenkilöiden maailmankatsomukseen tulee, kokoomuksen kannatus on noussut Ilkka Ruostesaaren tutkimusten mukaan parissakymmenessä vuodessa 21 prosentista yli 50 prosenttiin.
Hamilo vetää tutkimustulokset yhteen ja nyt piirtyy kuva median punasinivihreästä kuplasta: ”Varsinkin nuorten rivitoimittajien asenteet ovat hyvin voimakkaasti kallellaan vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Päällikkötoimittajien ja toimitusten johdon maailmankatsomus on usein kokoomuslainen. He samastuvat paremmin oman yhteiskuntaluokkansa edustajiin muissa Euroopan suurkaupungeissa kuin muun Suomen konservatiivisiin ja kansallismielisiin ihmisiin.”
Vaikka toimittajien ja toimitusten maailmankatsomus ja asenne ovat kovasti erilaiset kuin perussuomalaisilla, ei Hamilon mukaan mitään salaliittoa ole olemassa. Paljon isompi juttu on sosiaalisen median ja jakamisen mahdollistama ”median niin sanottu megafoniefekti, jossa pienistä ja merkityksettömistä kohuista jonkun poliitikon ympärillä kasvaa järjettömän mittaluokan puheenaiheita, jotka voivat johtaa esimerkiksi ministerin eroon. ”
Klikkaukset ratkaisevat
Toimittajien käsitys omasta työstään on muuttunut arkisemmaksi ja tuloshakuisemmaksi. Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantolan mukaan nuoren sukupolven politiikan toimittajien mielestä journalismin tulee ilmaista hyvin perusteltuja mielipiteitä ja juttujen tulee olla kiinnostavia ja olennaisia. Objektiivinen raportointi on näin saanut ainakin osittain tehdä tilaa omalle jämäkkäälle mielipiteenilmaisulle. Tämä tarkoittaa käytännössä klikkihakuista toimittamista, jonka tulos ja onnistuminen on matemaattisesti mitattavissa.
Nuoremmalle journalistipolvelle se oma missio on Hamilon mukaan punavihreän arvomaailman ja maailmankuvan määrittämä.
Raportin julkistustilaisuus ohessa:
Tviitit tagilla #tuumaustunti
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Paljastuksia punavihreästä kuplasta – vihreät arvot jylläävät toimituksissa

Ylen uutislinjaukset hämmästyttävät – “punavihreässä kuplassa” ei uutisoida edes tuhotöistä tai väkivallanteoista

Maahanmuuttokriitikon käsikirja on tuorein julkaisu Suomen Perustalta
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.