Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi

Professori Vesa Kanni­ainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositte­li kriisimaiden velkasaneeraus­ta, irrottamista eurosta ja de­valvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Rans­kan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tu­kipaketteja tapana tukea mut­kan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.

Samaan aikaan mielipidekir­joituksessaan Helsingin Sano­missa Kanniainen vieroksui Eu­roopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Por­tugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suo­men aseman heikkenemisellä EU:ssa.

– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden po­liitikkojen ja virkamiesten ase­ma, jotka ovat rakentaneet kar­riääriään EU:ssa.

Kansan Uutisten Viikkoleh­delle kesäkuussa 2012 Kanniai­nen kertoi, että Ruotsin oma va­luutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluu­seen on hyviä perusteita. Ra­haliiton selviämisen edellytyk­siä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalai­sia huippupoliitikkoja hän syyt­ti ”eurouskonnosta”.

Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanni­ainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:

1) paluu kansallisiin valuut­toihin, 2) suojamuurit, yhteis­vastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliit­toa epäonnistuneeksi ja suppe­aankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoeh­doksi, todennäköisimpänä vaik­ka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.

Heinäkuussa 2012 Uuden Suo­men haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroami­sesta eurosta, ja varoitti:

– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omas­sa haavemaailmassaan. He kat­sovat tätä poliittisena kysymyk­senä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.

Rahaliitto oli syypää kriisiin

Kriisitaloustieteet-kurssin lu­entokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että ra­haliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Sak­san korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytän­töä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoito­strategiaksi yhteisvastuun, vaik­ka vaihtoehtokin olisi ollut. Esi­merkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.

Palkansaajien tutkimuslaitok­sen julkaisemassa Talous & Yh­teiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ol­lut rahapolitiikan liiallinen ke­veys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kas­vu, mistä on seurannut huono­ja sijoituksia ja lopulta tappioi­ta. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantu­neeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Eu­roopan keskuspankkiin ja raha­liiton arkkitehteihin.

Anni Sinnemäki kertoi 9. lo­kakuuta 2013 Facebook-statuk­sessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:

– Vesa Kanniainen kritisoi val­tioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden ta­sosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portuga­lin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin lii­an alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kan­nattanut liittyä euroon.

Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta

Elokuussa 2013 Kanniainen an­toi haastattelun Helsingin Sano­mille, jossa hän totesi euron net­tohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli halli­tukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan euros­ta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhak­si, jonka taustalla kummit­televat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.

– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eu­rojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsil­le siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Box­berg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hä­nellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perus­taa käsityksensä yhteisva­luutasta puhtaasti taloudelli­seen arvioon.”

Kanniainen on aiemmin ol­lut haastateltavana tai kir­joittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kan­san Uutisiin, Kirkko & Kau­punkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-leh­teen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammal­la linjalla.

– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastat­teluita poliittisesti sitoutu­neiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mie­lipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasi­at voittavat lopulta, yli sa­dan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastatte­lun Kanniainen vastaa Pe­russuomalaisen haastattelu­pyyntöön.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.