Perussuomalainen kokosi rahaliittoa rajusti kritisoineen professori Vesa Kanniaisen lausunnot yhteen.
Professori Vesa Kanniainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositteli kriisimaiden velkasaneerausta, irrottamista eurosta ja devalvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tukipaketteja tapana tukea mutkan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Kanniainen vieroksui Euroopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Portugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suomen aseman heikkenemisellä EU:ssa.
– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden poliitikkojen ja virkamiesten asema, jotka ovat rakentaneet karriääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkolehdelle kesäkuussa 2012 Kanniainen kertoi, että Ruotsin oma valuutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluuseen on hyviä perusteita. Rahaliiton selviämisen edellytyksiä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalaisia huippupoliitikkoja hän syytti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanniainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuuttoihin, 2) suojamuurit, yhteisvastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliittoa epäonnistuneeksi ja suppeaankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoehdoksi, todennäköisimpänä vaikka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suomen haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, ja varoitti:
– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omassa haavemaailmassaan. He katsovat tätä poliittisena kysymyksenä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
Rahaliitto oli syypää kriisiin
Kriisitaloustieteet-kurssin luentokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että rahaliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytäntöä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoitostrategiaksi yhteisvastuun, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut. Esimerkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ollut rahapolitiikan liiallinen keveys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kasvu, mistä on seurannut huonoja sijoituksia ja lopulta tappioita. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantuneeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Euroopan keskuspankkiin ja rahaliiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lokakuuta 2013 Facebook-statuksessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
– Vesa Kanniainen kritisoi valtioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden tasosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portugalin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin liian alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon.
Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta
Elokuussa 2013 Kanniainen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi euron nettohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli hallitukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan eurosta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhaksi, jonka taustalla kummittelevat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eurojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsille siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Boxberg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hänellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perustaa käsityksensä yhteisvaluutasta puhtaasti taloudelliseen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ollut haastateltavana tai kirjoittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kansan Uutisiin, Kirkko & Kaupunkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-lehteen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammalla linjalla.
– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastatteluita poliittisesti sitoutuneiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mielipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasiat voittavat lopulta, yli sadan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastattelun Kanniainen vastaa Perussuomalaisen haastattelupyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN