Rajapoliisi otti vielä talteen 1 500 henkilöä odottamaan maasta poistamista. Lisäksi poliisi otti eri puolilta maata säilöön 900 henkilöä karkotetusta varten. Kaikkiaan kansankodista palasi lähtömaahansa pakolla tai vapaaehtoisesti arviolta yli 10 000 henkilöä.
Rikosseuraamuslaitoksen kuljetusturvallisuuspäällikkö Mattias Johansson korostaa, että tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän pakkokeinoja Jos henkilö kieltäytyy lähtemästä, tämä voidaan kuitenkin laittaa käsi- tai jalkarautoihin.
Keskeytyksiä useasti
– Tarvittaessa vaikka kannamme heidät koneeseen. Se ei kuitenkaan yleensä ole hyvä alku kuljetukselle, joten yritämme välttää sitä mahdollisimman paljon, Johansson sanoo Dagens Nyheterissä.
Jos henkilö ei suostu vapaaehtoisesti poistumaan maasta, tapaus siirtyy poliisille. Ensisijaisesti henkilö pyritään kuljettamaan kaupallisella lennolla. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, jos karkotettava yhteistyöhaluton. Tällöin lentohenkilökunta voi puuttua tilanteeseen, eikä ole harvinaista, että karkotus keskeytyy Arlandassa.
– Tätä tapahtuu säännöllisesti. Useimmiten kapteeni kieltäytyy ottamasta vastustelevaa henkilöä koneeseen lentoturvallisuuteen vedoten, Johansson kertoo.
Lähtö tulee aina
Hankalimmissa tapauksissa Rikosseuraamuslaitos voi viimeisenä keinona vuokrata yksityiskoneen, vaikka se on kallista veronmaksajille.
– Silloin kukaan sivullinen ei häiriinny, ja voimme ottaa tämän henkilön kyytiin, vaikka hän huutaisi ja potkisi. Hän palaa kotimaahansa tavalla tai toisella. Kysymys on vain siitä tarvitaanko siihen yksi, kaksi tai pahimmassa tapauksessa useampia yrityksiä.