Italian valtiovarainministeriöltä on vuotanut julkisuuteen 29-sivuinen raportti mahdollisesti Italian eteen tulevista johdannaiskauppatappioista. Raportissa ei olla tarkkaan määritelty tappioiden suuruutta, mutta sopimusten nimellisarvo on 31,7 miljardia euroa. Asiantuntijat sanovat Financial Timesille, että todennäköisesti vain muutama ihminen tietää, millaisista tappioista on tarkalleen kysymys. FT oli lasketuttanut arviot kolmella riippumattomalla asiantuntijalla, joiden mukaan tappioiden suuruusluokka olisi 8 miljardia euroa. Tämä on korkea lukema ottaen huomioon kauppojen nimellisarvon.
Raportissa käy ilmi, että ennen euroon siirtymistä Italia teki johdannaiskauppoja saadakseen vuotuisen alijäämänsä kasvu- ja vakaussopimuksen raameihin. Vuonna 1995 vuotuinen alijäämä oli 7,7 prosenttia, mutta vuonna 1998 alijäämä näytti 2,7 prosenttia, mikä on hieman Maastrichtin sopimuksien rajojen sisäpuolella. Raja on 3 prosenttia.
Näiden vuosien välissä verotulot kuitenkin kasvoivat vain hieman, eikä julkisen sektorin kulutuskaan pudonnut merkittävästi. Asiantuntijoiden mukaan Italia vastaanotti ennakkomaksuja usealta pankilta.
Saksalaislehti Der Spiegel uutisoi viime vuonna, että liittokansleri Helmut Kohl olisi jättänyt huomioimatta asiantuntijoiden varoituksia Italian kaunistelemista luvuista vuonna 1998 poliittisista syistä. EU oli kuitenkin tietoinen Italian johdannaiskaupoista.
Italian valtiovarainministeriön johtajana toimi vuonna 1998 nykyinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Myös Kreikan tiedetään trimmanneen kirjanpitoaan päästäkseen mukaan yhteisvaluuttaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Lue lisää
Lue lisää
