Kehitysapu kohdennettava oikein – vähemmällä rahalla tehokkaampaa ja järkevämpää apua

Eduskunta keskusteli keskiviikkona kehitysyhteistyöstä, josta valtioneuvosto antoi selonteon eduskunnalle. Ulkoasiainvaliokunnassa asiaa käsittelivät jo perussuomalaisista Tom Packalén ja Veera Ruoho. Perussuomalaiset korostivat keskustelussa, että laatu on myös kehitysyhteistyössä tärkeämpää kuin määrä.

Perussuomalaisten Mika Niikko kertoi Tansaniassa näkemistään hyvistä kehitysaskelista, kuinka suomalaiset ovat tehneet hyviä metsähankkeita ja opettaneet istuttamaan, kasvattamaan ja jopa jalostamaan metsää.

– Siellä oli myös erittäin hyvä ohjelma siitä, kuinka nuorisotyöttömyyteen pureudutaan mobiilisovellusten toimesta, jopa huomattavasti nykyaikaisemmalla tavalla kuin täällä Suomessa. Tuleekin varmaan aika, jolloin sieltä käsin tehdään tänne jonkunnäköistä kehitysyhteistyötä, sillä he ovat joissain asioissa paljon pidemmällä kuin me itse olemme, Niikko kehui.

Painopiste nuoriin

Tiina Elovaara (ps.) kiinnitti huomion nuoriin: alle 25-vuotiaita on lähes puolet maailman väestöstä ja heistä 1,2 miljardia asuu kehitysmaissa.

– Nuorten radikalisoituminen on siis yksi suurimmista uhkakuvista, joita meillä on. Toivoisin, että tästä aiheesta, radikalisoitumisesta ja sen ehkäisystä, keskusteltaisiin meilläkin enemmän, Elovaara toivoi.

Kohdistetaanko rahat oikein?

Maria Tolppanen (ps.) piti tärkeänä, että naisten asemaa parannetaan kaikkialla maailmassa. Hän kysyi kuitenkin rahojen kohdentumisen perään: kuinka tarkkaan itse asiassa katsotaan se, mihin rahat kohdentuvat ja mihin niitä käytetään.

– Henkilökohtaisesti tiedän tapauksen Sri Lankassa, jossa kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettiin orpokoti. Me olemme rahoittaneet sitä ja niiden tietojen mukaan, joita minulla tällä hetkellä on, rahoitamme edelleenkin, Tolppanen ihmetteli.

-Asia on vain niin, että nuorin lapsi on tällä hetkellä jo yli 30-vuotias. Rahat varmasti riittäisivät paljon pitempään, jos tarkkaan katsottaisiin se, minne ne kohdentuvat ja miten niitä siellä määränpäässä käytetään. Ettei sitten kävisi niin, että me autamme vain sitä paikallista korruptiota.

Finnfund tehnyt runsaasti hankkeita

Leena Meri (ps.) kysyi, tekevätkö kehitysyhteistyöministeriö ja TEM yhteistyötä kehityshankkeissa esimerkiksi puhtaan tekniikan hankkeissa mm. Afrikassa, jossa tällaiselle olisi runsaasti tarvetta.

Ville Vähämäki (ps.) korosti, kuinka Finnfundin kautta on tehty runsaasti hyviä kehitysyhteistyöhankkeita. Vasemmistoliiton Li Andersson oli aiemmin hämmästellyt, kuinka Finnfund oli tukenut myös viiden tähden Radisson Blu -hotellin rakentamista Addis Abebassa Afrikassa.

– Finnfundin kautta voitaneen katalysoida sellaisiakin hankkeita, jotka edistävät tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. Finnfundin pääomahan ei sinänsä kulu, vaan se itse asiassa kasvaa.

– Sinne on annettu aikanaan yhteensä 165 miljoonaa ja siitä pääosa viimeisen 8 vuoden aikana. On tehty 400 sijoituspäätöstä eli hanketta. Pääoma on kasvanut 250 miljoonaan, lainanoton avulla sijoitukset ovat tällä hetkellä 320 miljoonaa. Koko laaja salkku on noin 600 miljoonaa, ja tällä hetkellä on odottamassa sijoituspäätöksiä 300 miljoonaa. Toivottavasti nämä päätökset ovat sellaisia, millä edistetään koulutusta, tyttöjen ja naisten asemaa sekä jätteitten käsittelyä, biojalostusta ja metsähankkeita kehitysmaissa, Vähämäki toivoi.

YK:n moitteista selviää puhumalla

Toimi Kankaanniemi (ps.) pahoitteli kehitysrahojen leikkausta, mutta sanoi siitä selvittävän puhumalla. Hän toimi kehitysyhteistyöministerinä Esko Ahon (kesk.) hallituksessa edellisen laman aikana.

– Leikkaukset ovat tietysti ikäviä, mutta tasan 25 vuotta sitten Suomi ajautui syvään lamaan ja silloin jouduin näiden kehitysyhteistyöleikkausten kanssa tekemisiin. Jouduin käymään neuvotteluja niin suomalaisten järjestöjen kuin muun muassa YK-järjestöjenkin kanssa. Kyllä siitä selvittiin kertomalla Suomen tilanne.

– Nyt tilanne on samanlainen. Suomen talous ei kestä sitä menotasoa, mikä oli viime vaalikaudella. Näin nyt sitten leikataan kaikkialta, valitettavasti myös kehitysyhteistyöstä, Kankaanniemi totesi.

Hän kiitti samalla ministeri Toivakkaa lupauksesta siitä, ettei jatkossa leikata enää kansalaisjärjestöiltä.

Apua suoraan kriisialueille

Simon Elo (ps.) sanoi, että kehitysavun leikkaukset perustuvat puolueen vaaliohjelmaan ja samanlainen maininta oli kokoomuksenkin ohjelmassa. Elo vaati kehitysrahojen suuntaamista kriisiapuun kriisialueille, jossa samalla rahalla saa enemmän aikaan kuin Suomessa.

– Suuressa valiokunnassa me olemme tehneet paljon päätöksiä liittyen muuttoliikkeeseen ja siirtolaiskriisiin. Se on ihmetyttänyt, että sillä rahalla, mitä täällä käytetään, voitaisiin paljon enemmän auttaa siellä lähialueella. Sanon esimerkin: Jordanian Zaatarin pakolaisleirillä maksaa ylläpito 5 euroa vuorokaudessa. Suomessa maksaa vastaanottokeskus 45 euroa.

Suomella ei ole hävettävää

Kari Kulmala (ps.) korosti, että Suomella ei ole kehitysavussaan mitään hävettävää, vaikka leikkaammekin siitä 200 miljoonaa euroa vuodessa vaalikauden ajan.

– Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varataan kuitenkin 485 miljoonaa euroa, joka on bruttokansantuotteeseemme suhteutettuna yli OECD-maiden keskiarvon ja samaa luokkaa esimerkiksi Saksan kanssa. Meillä ei ole siis mitään hävettävää, päinvastoin.

–  Perussuomalaisten näkemyksen mukaan vähemmällä rahalla tulee saada aikaan tehokkaampaa ja järkevämpää kehitysapua, ja sitä olemme nyt saamassa. Tätä ovat myös äänestäjämme halunneet, Kulmala painotti.