
Kiina sitoo Afrikan velalla omiin intresseihinsä
Kolonialismin perinne elää ja voi hyvin Afrikassa. Siirtomaaherrat eivät enää ole Euroopasta vaan Itä-Aasiasta. Kiina toimii toisin kuin edeltäjänsä ja lisää vaikutusvaltaansa meteliä pitämättä. Afrikan maat liukuvat Kiinan määräysvallan alle velkavivulla.
Angola on velkaa Kiinalle 21 miljardia euroa eli 624 euroa per kansalainen. Se on paljon rahaa maassa, jonka bruttokansantuote on 3 000 euroa asukasta kohden vuodessa. Kiinan kiinnostuksen Angolaa kohtaan ymmärtää, sillä öljy tuottaa 85 prosenttia Angolan BKT:sta ja 95 prosenttia maan viennistä.
Ongelma ei olekaan itse laina vaan lainan luonne. Quarz African toimittaja Yinka Adegoken mukaan Afrikan toiseksi suurin öljyntuottaja Angola kuittaa velkaansa Kiinalle öljynviennillä. Angola ei siis myy itse öljyään markkinahintaan maailmalle saadakseen valuuttatuloja vaan sopimuksen mukaan suoraan Kiinalle.
Kenian ulkomaisesta velasta taas 55 prosenttia on peräisin Kiinasta. Se poikkeuksellista, sillä yleensä valtiot ovat velkaa kansainväliselle toimijoille kuten Maailmanpankille. Kuinka ollakaan, Kenia on viimeisin jäsen, joka liittyi Kiinan johtaman Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) jäseneksi (Suomi on tämän pankin perustajajäsen). AIIB on Kiinan työkalu maan taloudellisen vallan levittämiseksi ja tavallaan Maailmanpankin suora kilpailija.
Keskustelu Kiinan roolista Afrikassa pyörii paljolti uuskolonialismin ympärillä; se nähdään taisteluna kahden talousjättiläisen, Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Vain toinen niistä voi olla voittaja. Monet Afrikan valtiot ovat halukkaita – jopa epätoivoon asti – löytämään ulkomaisen investoijan. On lyhytnäköistä, jos ne eivät samaan aikaan huolehdi siitä, että investoinnit luovat myös paikallisia työpaikkoja ja kehittävät maan omia tiedollisia sekä teknisiä valmiuksia.
Muuten voi käydä niin, että kiinalaiset autoilevat ja lämmittävät pilvenpiirtäjänsä afrikkalaisella öljyllä ilman, että alkuperäiskansat hyötyvät tapahtuneesta millään tavalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää