
Suomen osuus Kreikan lainaohjelman keventämisessä?
Perussuomalaiset on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen osuudesta Kreikan lainaohjelman keventämisessä. Kysymys ohessa.
—
Eduskunnan puhemiehelle
Euroalueen jäsenmaat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF pääsivät aamuyöllä 27.11.2012 sopuun Kreikan lainaohjelman keventämisestä. Tämä tietää luonnollisesti suoria tappioita myös Suomelle. Tappioiden taso ja määrä on nyt selvitettävä, kun lainoittamiseen kerran on aikoinaan menty mukaan.
Vuoden 2010 alussa silloinen EU:n talouskomissaari Joaquín Almunia sanoi, että ”Kreikka ei jätä velkojaan maksamatta”. Myös Kreikan pääministeri George Parandreou vakuutti, että ”Kreikka hoitaa sitoumuksensa itsenäisesti ilman EU:n apua”. Tällaiset täysin epärealistiset puheet herättivät asiantuntijoiden piirissä hämmennystä, mutta Suomen valtiovarainministeriössä ne menivät täydestä. ”Pidämme erittäin epätodennäköisenä, että lainoja ei saada takaisin”, totesi VM:n neuvotteleva virkamies, sen jälkeen kun Kreikka oli sittenkin ilmestynyt lainaluukulle. Ministeriössä Kreikan lainoittamista pidettiin tuottoisana bisneksenä, josta odotettiin kymmenien miljoonien eurojen voittoja.
Odotetut tuotot jäänevät nyt saamatta. Kreikalle aiemmin myönnettyjen lainojen – joihin myös Suomi on osallistunut – korot ja siten myös korkotuotot alenevat. Korkojen maksuun annetaan kymmenen vuoden lykkäys. Euroopan keskuspankki EKP palauttaa Kreikan lainoilla tekemiään voittoja. Suomella on luonnollisesti oma osuutensa siinäkin. Lisäksi lainojen maksuaikaa pidennetään 15 vuodella vuoteen 2030 saakka.
Nyt on saatava tietää, kuinka paljon edellä mainitut järjestelyt eriteltynä ja yhdessä tulevat Suomelle maksamaan.
Huomionarvoista on se, että nyt sovitun Kreikan kahdenvälisten lainojen korkoleikkausten jälkeen Kreikka maksaa Suomelle n. 0,7 prosentin korkoa. Samaan aikaan Suomen valtionvelan keskimääräinen nimelliskorko on n. 2,5 prosenttia.
Kreikan sopeutusohjelma ei nyt tehtyjen päätösten jälkeen ole edelleenkään realistinen. Myös IMF on hiljan todennut, että Kreikan sopeutusohjelma pitäisi pohjautua todellisuuteen eikä toiveajatteluun. Uuden suunnitelman mukaan Kreikan on leikattava velkatasoaan vuosina 2016–20 peräti 51 prosenttiyksikköä 175 prosentista 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taloudellisessa sekasorrossa olevan maan pitäisi siis neljässä vuodessa tehdä tuplasti se, minkä Suomi teki 1990-luvun laman jälkeen 15 vuodessa ensin devalvaation ja myöhemmin hyvin voimakkaan maailmanlaajuisen talouskasvun siivittämänä.
Kreikan kestävä velkataso on maan taloudelliset realiteetit huomioon ottaen maksimissaan 50–60 prosenttia. Siksi on todennäköistä, etteivät lainojen helpotukset jää tähän. Suomen valtiovarainministeriössä on toivottavasti varauduttu tähän ja arvioitu odotettujen tappioiden määrä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitkä ovat 27.11.2012 sovitun Kreikan lainapaketin keventämisen kokonaiskustannukset Suomelle ja onko tulevaisuudessa odotettavissa uusia helpotuksia Kreikan lainaohjelmaan?
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012
Timo Soini /ps
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.