Perussuomalaiset on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen osuudesta Kreikan lainaohjelman keventämisessä. Kysymys ohessa.
—
Eduskunnan puhemiehelle
Euroalueen jäsenmaat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF pääsivät aamuyöllä 27.11.2012 sopuun Kreikan lainaohjelman keventämisestä. Tämä tietää luonnollisesti suoria tappioita myös Suomelle. Tappioiden taso ja määrä on nyt selvitettävä, kun lainoittamiseen kerran on aikoinaan menty mukaan.
Vuoden 2010 alussa silloinen EU:n talouskomissaari Joaquín Almunia sanoi, että ”Kreikka ei jätä velkojaan maksamatta”. Myös Kreikan pääministeri George Parandreou vakuutti, että ”Kreikka hoitaa sitoumuksensa itsenäisesti ilman EU:n apua”. Tällaiset täysin epärealistiset puheet herättivät asiantuntijoiden piirissä hämmennystä, mutta Suomen valtiovarainministeriössä ne menivät täydestä. ”Pidämme erittäin epätodennäköisenä, että lainoja ei saada takaisin”, totesi VM:n neuvotteleva virkamies, sen jälkeen kun Kreikka oli sittenkin ilmestynyt lainaluukulle. Ministeriössä Kreikan lainoittamista pidettiin tuottoisana bisneksenä, josta odotettiin kymmenien miljoonien eurojen voittoja.
Odotetut tuotot jäänevät nyt saamatta. Kreikalle aiemmin myönnettyjen lainojen – joihin myös Suomi on osallistunut – korot ja siten myös korkotuotot alenevat. Korkojen maksuun annetaan kymmenen vuoden lykkäys. Euroopan keskuspankki EKP palauttaa Kreikan lainoilla tekemiään voittoja. Suomella on luonnollisesti oma osuutensa siinäkin. Lisäksi lainojen maksuaikaa pidennetään 15 vuodella vuoteen 2030 saakka.
Nyt on saatava tietää, kuinka paljon edellä mainitut järjestelyt eriteltynä ja yhdessä tulevat Suomelle maksamaan.
Huomionarvoista on se, että nyt sovitun Kreikan kahdenvälisten lainojen korkoleikkausten jälkeen Kreikka maksaa Suomelle n. 0,7 prosentin korkoa. Samaan aikaan Suomen valtionvelan keskimääräinen nimelliskorko on n. 2,5 prosenttia.
Kreikan sopeutusohjelma ei nyt tehtyjen päätösten jälkeen ole edelleenkään realistinen. Myös IMF on hiljan todennut, että Kreikan sopeutusohjelma pitäisi pohjautua todellisuuteen eikä toiveajatteluun. Uuden suunnitelman mukaan Kreikan on leikattava velkatasoaan vuosina 2016–20 peräti 51 prosenttiyksikköä 175 prosentista 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taloudellisessa sekasorrossa olevan maan pitäisi siis neljässä vuodessa tehdä tuplasti se, minkä Suomi teki 1990-luvun laman jälkeen 15 vuodessa ensin devalvaation ja myöhemmin hyvin voimakkaan maailmanlaajuisen talouskasvun siivittämänä.
Kreikan kestävä velkataso on maan taloudelliset realiteetit huomioon ottaen maksimissaan 50–60 prosenttia. Siksi on todennäköistä, etteivät lainojen helpotukset jää tähän. Suomen valtiovarainministeriössä on toivottavasti varauduttu tähän ja arvioitu odotettujen tappioiden määrä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitkä ovat 27.11.2012 sovitun Kreikan lainapaketin keventämisen kokonaiskustannukset Suomelle ja onko tulevaisuudessa odotettavissa uusia helpotuksia Kreikan lainaohjelmaan?
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012
Timo Soini /ps
