

Kohti parempaa Eurooppaa
Liittovaltiokehitys tarkoittaa vallan keskittämistä Brysseliin. Siihen liittyy oleellisena osana keskusvallan ohjaamien tulonsiirtojen lisääminen jäsenmaiden välillä. Käytännössä liittovaltio siis tarkoittaa sitä, että jäsenmaa tai osavaltio ei itse voi päättää omia kansalaisiaan ohjaavasta sääntelystä tai verovarojensa käytöstä eikä edes torjua omalta kannaltaan huonoja keskusvallan päätöksiä.
On vaikea ymmärtää, kuinka ankarinkaan toiveajattelija voisi nähdä liittovaltiokehityksen olevan pienen Suomen etu. Jos annamme näissä keskeisimmissäkin asioissa päätösvallan keskusvallalle, jossa meillä esimerkiksi europarlamentissa on alle kahden prosentin edustus, on päivänselvää, ettei Suomi enää päätä itse omista rahoistaan tai asioistaan. Käytännössä liittovaltio merkitsisi Suomen kansanvallan kuolemaa. Taloudellisesti se merkitsisi muiden lypsettäväksi tai vähintään armoille heittäytymistä.
Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena eduskuntapuolueena johdonmukaisesti vastustanut tätä liittovaltiokehityksen osa-aluetta. Emme hyväksy epädemokraattisen komission valvontaa ja ohjausta, joka kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Emme myöskään hyväksy yhteisvastuuta, joka aiheuttaa moraalikatoa, kun ongelmien aiheuttajat eivät joudu vastaamaan seurauksista.
Vallan keskittämisestä vallan hajauttamiseen
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana EU:lle on keskitetty monimutkaisten perussopimusjärjestelyjen myötä enemmän valtaa kuin monikaan haluaisi sille antaa, tai välttämättä edes hahmottaa sillä olevan. Eurokriisin aikana tämä vallansiirto on vain kiihtynyt. Tutkimusten mukaan alle kymmenesosa suomalaisista toivoo EU:n kehittyvän liittovaltioksi.
Juuri kansalaismielipiteen takia suomalaisten poliitikkojen joukossa liittovaltion kannattajat tuntee siitä, etteivät he halua puhua liittovaltiosta. He kutsuvat liittovaltiokeskustelua tyhjäksi pelotteluksi, vaikka europarlamentissa Euroopan Yhdysvalloista ja liittovaltiosta puhutaan täysin avoimesti. Suomen nykyinen kuuden puolueen hallitus käytännössä kannattaa liittovaltiokehitystä, mutta varoo varoo sanomasta sitä ääneen.
Miten kaukainen keskusvalta osaisi edes periaatteessa kehittää Suomea suomalaisia itseään paremmin? Keskusvallalla ei ole siihen sen enempää aikaa, mielenkiintoa kuin kykyäkään. Mitä enemmän asioistamme päätetään Brysselissä, sitä pienempi on suomalaisten sananvalta elämäänsä ohjaaviin päätöksiin. Jokainen askel kohti liittovaltiota tarkoittaa suomalaisen kansanvallan heikkenemistä.
Liittovaltio tarkoittaisi myös tulonsiirtojen ja yhteisvastuun lisäämistä, kun vähävaraisemmat mutta selvästi väkirikkaammat maat pääsisivät päättämään entistä suuremmasta osasta verorahojamme. Suomen tulonsiirrot muualle EU:hun ovat jo nyt kohtuuttoman suuret, yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Vain itsenäisyys takaa sen, että kansamme saa itse pitää oman työnsä tulokset. Pidämme ehdottomasti kiinni periaatteesta, ettei mikään jäsenmaa ota vastatakseen toisen velkoja.
Britannian vai Saksan tie?
EU:n keventämisellä on nyt nostetta ympäri unionia. Alankomaiden hallitus ilmoitti hiljattain, että ”kaikilla politiikan aloilla jatkuvasti yhdentyvän Euroopan unionin aika on ohi”. Vielä tiukemman linjan on ottanut perinteisesti EU-kriittinen Britannia. Maa vaatii EU:n toimivaltuuksien uudelleenarviointia ja haluaa neuvotella EU-sopimuksensa uusiksi vuoteen 2017 mennessä. Britannian pääministeri David Cameron on sanonut haluavansa kevyemmän unionin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan sanonut haluavansa ”jatkaa Euroopan yhdentymistä tasolle, jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi”.
Tässä on riittävän selkeät vaihtoehdot: on vain valittava, haluaako seurata Britannian viitoittamaa itsenäisten jäsenmaiden tietä vai Saksan johtamaa joukkoa tiivistyvään liittovaltioon. Merkelin esittämä näkemys saattaa myös melko outoon valoon ne suomalaiset keskustelijat, jotka väittävät koko liittovaltiosta puhumisen olevan hölynpölyä.
Kansanvaltaisuus kunniaan
Ainoa asia, joka on muuttanut ja voi myös jatkossa järkevöittää Suomen EU-politiikkaa, on perussuomalaisten vaalimenestys. Suomi voi perussuomalaisten johdolla torjua liittovaltion ja liittyä Britannian johtamaan EU-kriitikkojen uudistusrintamaan. Suomen kansallinen etu on löyhä unioni, jossa sääntelyä vähennetään, EU:n toimivaltuuksia rajataan ja jossa kauppa on toiminnan keskiössä.
Tavoitteeksi on otettava unionin uudistaminen kevyemmäksi ja päätöksenteon palauttaminen lähelle kansalaisia. Eurooppaa tulee rakentaa eurooppalaisten tarpeisiin, ei Euroopan unionin tarpeisiin.
Kirjoitus on lyhennelmä Sampo Terhon kirjasta Kohti parempaa Eurooppaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-meppi Sampo Terholta uusi kirja: Kohti parempaa Eurooppaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää