

Kohti parempaa Eurooppaa
Liittovaltiokehitys tarkoittaa vallan keskittämistä Brysseliin. Siihen liittyy oleellisena osana keskusvallan ohjaamien tulonsiirtojen lisääminen jäsenmaiden välillä. Käytännössä liittovaltio siis tarkoittaa sitä, että jäsenmaa tai osavaltio ei itse voi päättää omia kansalaisiaan ohjaavasta sääntelystä tai verovarojensa käytöstä eikä edes torjua omalta kannaltaan huonoja keskusvallan päätöksiä.
On vaikea ymmärtää, kuinka ankarinkaan toiveajattelija voisi nähdä liittovaltiokehityksen olevan pienen Suomen etu. Jos annamme näissä keskeisimmissäkin asioissa päätösvallan keskusvallalle, jossa meillä esimerkiksi europarlamentissa on alle kahden prosentin edustus, on päivänselvää, ettei Suomi enää päätä itse omista rahoistaan tai asioistaan. Käytännössä liittovaltio merkitsisi Suomen kansanvallan kuolemaa. Taloudellisesti se merkitsisi muiden lypsettäväksi tai vähintään armoille heittäytymistä.
Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena eduskuntapuolueena johdonmukaisesti vastustanut tätä liittovaltiokehityksen osa-aluetta. Emme hyväksy epädemokraattisen komission valvontaa ja ohjausta, joka kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Emme myöskään hyväksy yhteisvastuuta, joka aiheuttaa moraalikatoa, kun ongelmien aiheuttajat eivät joudu vastaamaan seurauksista.
Vallan keskittämisestä vallan hajauttamiseen
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana EU:lle on keskitetty monimutkaisten perussopimusjärjestelyjen myötä enemmän valtaa kuin monikaan haluaisi sille antaa, tai välttämättä edes hahmottaa sillä olevan. Eurokriisin aikana tämä vallansiirto on vain kiihtynyt. Tutkimusten mukaan alle kymmenesosa suomalaisista toivoo EU:n kehittyvän liittovaltioksi.
Juuri kansalaismielipiteen takia suomalaisten poliitikkojen joukossa liittovaltion kannattajat tuntee siitä, etteivät he halua puhua liittovaltiosta. He kutsuvat liittovaltiokeskustelua tyhjäksi pelotteluksi, vaikka europarlamentissa Euroopan Yhdysvalloista ja liittovaltiosta puhutaan täysin avoimesti. Suomen nykyinen kuuden puolueen hallitus käytännössä kannattaa liittovaltiokehitystä, mutta varoo varoo sanomasta sitä ääneen.
Miten kaukainen keskusvalta osaisi edes periaatteessa kehittää Suomea suomalaisia itseään paremmin? Keskusvallalla ei ole siihen sen enempää aikaa, mielenkiintoa kuin kykyäkään. Mitä enemmän asioistamme päätetään Brysselissä, sitä pienempi on suomalaisten sananvalta elämäänsä ohjaaviin päätöksiin. Jokainen askel kohti liittovaltiota tarkoittaa suomalaisen kansanvallan heikkenemistä.
Liittovaltio tarkoittaisi myös tulonsiirtojen ja yhteisvastuun lisäämistä, kun vähävaraisemmat mutta selvästi väkirikkaammat maat pääsisivät päättämään entistä suuremmasta osasta verorahojamme. Suomen tulonsiirrot muualle EU:hun ovat jo nyt kohtuuttoman suuret, yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Vain itsenäisyys takaa sen, että kansamme saa itse pitää oman työnsä tulokset. Pidämme ehdottomasti kiinni periaatteesta, ettei mikään jäsenmaa ota vastatakseen toisen velkoja.
Britannian vai Saksan tie?
EU:n keventämisellä on nyt nostetta ympäri unionia. Alankomaiden hallitus ilmoitti hiljattain, että ”kaikilla politiikan aloilla jatkuvasti yhdentyvän Euroopan unionin aika on ohi”. Vielä tiukemman linjan on ottanut perinteisesti EU-kriittinen Britannia. Maa vaatii EU:n toimivaltuuksien uudelleenarviointia ja haluaa neuvotella EU-sopimuksensa uusiksi vuoteen 2017 mennessä. Britannian pääministeri David Cameron on sanonut haluavansa kevyemmän unionin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan sanonut haluavansa ”jatkaa Euroopan yhdentymistä tasolle, jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi”.
Tässä on riittävän selkeät vaihtoehdot: on vain valittava, haluaako seurata Britannian viitoittamaa itsenäisten jäsenmaiden tietä vai Saksan johtamaa joukkoa tiivistyvään liittovaltioon. Merkelin esittämä näkemys saattaa myös melko outoon valoon ne suomalaiset keskustelijat, jotka väittävät koko liittovaltiosta puhumisen olevan hölynpölyä.
Kansanvaltaisuus kunniaan
Ainoa asia, joka on muuttanut ja voi myös jatkossa järkevöittää Suomen EU-politiikkaa, on perussuomalaisten vaalimenestys. Suomi voi perussuomalaisten johdolla torjua liittovaltion ja liittyä Britannian johtamaan EU-kriitikkojen uudistusrintamaan. Suomen kansallinen etu on löyhä unioni, jossa sääntelyä vähennetään, EU:n toimivaltuuksia rajataan ja jossa kauppa on toiminnan keskiössä.
Tavoitteeksi on otettava unionin uudistaminen kevyemmäksi ja päätöksenteon palauttaminen lähelle kansalaisia. Eurooppaa tulee rakentaa eurooppalaisten tarpeisiin, ei Euroopan unionin tarpeisiin.
Kirjoitus on lyhennelmä Sampo Terhon kirjasta Kohti parempaa Eurooppaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-meppi Sampo Terholta uusi kirja: Kohti parempaa Eurooppaa
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.