

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. / Vesa Moilanen
Kokoomus viittasi kintaalla presidentin toiveelle – nyt selvitetään kavallussyytöstä
Sauli Niinistön vuonna 2006 käymän presidentinvaalikampanjan rahoitusjärjestelyistä on tehty tutkintapyyntö. Siinä pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Asiasta kertoi Iltalehti.
Vuoden 2006 presidentinvaalien mahdolliset rahoitusepäselvyydet nousivat julkisuuteen ensimmäisen kerran viime lokakuussa, keskustapuolueen entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen Maan tapa -kirjassaan julkaisemien väitteiden myötä. Korhonen esitti tuolloin, että osa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan kerätyistä varoista olisi ohjattu johonkin muuhun toimintaan kuin varsinaiseen kampanjaan.
Hän perusti väitteensä sähköposteille, jotka hän kertoi saaneensa vaalirahakohun keskiössä olleelta liikemies Arto Merisalolta.
Korhonen esitti kirjassaan, että Niinistön kampanjan varainhankinnasta vastannut kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) olisi kampanjan tukijoukoissa toimineen Merisalon välityksellä neuvonut lahjoittajia maksamaan lahjoituksensa kokoomuksen tileille, jolloin tukimaksua ei raportoida oikeusministeriölle. Zyskowicz kiisti Korhosen väitteet tuoreeltaan.
– Ikinä en ole kirjoittanut tällaista Arto Merisalolle enkä kenellekään muullekaan. On törkeää, että minun suuhuni on pantu tällainen sitaatti, Zyskowicz sanoi tuolloin STT:lle.
Kokoomus sai vuosina 2005–2006 yli kaksi miljoonaa euroa lahjoituksia. Siitä noin kolmasosa päätyi Niinistön tukiyhdistykselle. Zyskowicz myöntää tämän.
Kiista kilpistyykin siihen, onko Zyskowicz luvannut, että puolueen tai sen lähiyhteisöille lahjoitetut varat edelleen ohjattaisiin lyhentymättöminä presidentinvaalikassaan.
Niinistön vastaus
Sauli Niinistö julkisti Korhosen kirjan lokakuussa julkistamispäivänä tiedotteen, jossa hän totesi muun muassa seuraavaa:
– Kaikkien saatujen lahjoitusten summa vastaa liki kolminkertaisesti ja yksilöityjenkin lahjoitusten summa yli kaksinkertaisesti kampanjani puolueelta saaman tuen määrää.
– Vuonna 2009 tehdyt lahjoitusten yksilöinnit kattavat siis merkittävästi enemmän kuin kampanjan saamat 717 191 euroa. On väärä olettamus, että kaikki kyseisinä vuosina kerätyt rahat olisi käytetty Suomi 2006 -kampanjan rahoittamiseen.
– Luonnollisesti olin tietoinen vuonna 2005 ja 2006 siitä, että kampanjalleni kerätään rahoitusta, ja että vastuuhenkilönä tässä oli kansanedustaja Ben Zyskowicz. Sen sijaan siitä en ollut tietoinen, että kampanjani ohella kerättiin näin merkittävissä määrin rahoitusta myös puolueelle. Se oli minulle yllätys jo vuonna 2009 – ja tämän olen jo tuolloin kertonut.
Niinistö peräänkuulutti asian selvittämistä niin lahjoitusten antajien kuin kokoomuksenkin osalta. Hän ei kertomansa mukaan ole tiennyt siitä, että varoja on kerätty puolueen kautta.
– Olisi hyvä, että silloin lahjoitusten pyytäjät ja lahjoitusten saaja eli kokoomus asian selvittäisivät.
Presidentin toive oman kampanjansa vaalirahoituksensa selvittämisestä kaikui kuuroille korville. Kokoomus ei ole antanut asiassa selvitystä.
Tutkintapyyntö
Iltalehden mukaan Helsingin rikospoliisi selvittää nyt tuoretta tutkintapyyntöä, jossa pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Rikostarkastaja Markku Nisula kertoi Iltalehdelle, että asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen rikosharkintaan.
Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko kokoomus ohjannut itselleen presidentinvaalikampanjaan tarkoitettuja varoja.
Iltalehden haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olennaista asiassa on se, onko osapuolten välillä ollut sopimusta tilitysvelvollisuudesta. Hän kertoo, että jos rahojen tilittämisestä on ollut suullinen tai kirjallinen sopimus mutta kaikkia rahoja ei olekaan tilitetty, voi kyseessä tällöin olla kavallus.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

Saksalaismiehen autoisku vaati Leipzigissa useita uhreja
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.















