

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. / Vesa Moilanen
Kokoomus viittasi kintaalla presidentin toiveelle – nyt selvitetään kavallussyytöstä
Sauli Niinistön vuonna 2006 käymän presidentinvaalikampanjan rahoitusjärjestelyistä on tehty tutkintapyyntö. Siinä pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Asiasta kertoi Iltalehti.
Vuoden 2006 presidentinvaalien mahdolliset rahoitusepäselvyydet nousivat julkisuuteen ensimmäisen kerran viime lokakuussa, keskustapuolueen entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen Maan tapa -kirjassaan julkaisemien väitteiden myötä. Korhonen esitti tuolloin, että osa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan kerätyistä varoista olisi ohjattu johonkin muuhun toimintaan kuin varsinaiseen kampanjaan.
Hän perusti väitteensä sähköposteille, jotka hän kertoi saaneensa vaalirahakohun keskiössä olleelta liikemies Arto Merisalolta.
Korhonen esitti kirjassaan, että Niinistön kampanjan varainhankinnasta vastannut kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) olisi kampanjan tukijoukoissa toimineen Merisalon välityksellä neuvonut lahjoittajia maksamaan lahjoituksensa kokoomuksen tileille, jolloin tukimaksua ei raportoida oikeusministeriölle. Zyskowicz kiisti Korhosen väitteet tuoreeltaan.
– Ikinä en ole kirjoittanut tällaista Arto Merisalolle enkä kenellekään muullekaan. On törkeää, että minun suuhuni on pantu tällainen sitaatti, Zyskowicz sanoi tuolloin STT:lle.
Kokoomus sai vuosina 2005–2006 yli kaksi miljoonaa euroa lahjoituksia. Siitä noin kolmasosa päätyi Niinistön tukiyhdistykselle. Zyskowicz myöntää tämän.
Kiista kilpistyykin siihen, onko Zyskowicz luvannut, että puolueen tai sen lähiyhteisöille lahjoitetut varat edelleen ohjattaisiin lyhentymättöminä presidentinvaalikassaan.
Niinistön vastaus
Sauli Niinistö julkisti Korhosen kirjan lokakuussa julkistamispäivänä tiedotteen, jossa hän totesi muun muassa seuraavaa:
– Kaikkien saatujen lahjoitusten summa vastaa liki kolminkertaisesti ja yksilöityjenkin lahjoitusten summa yli kaksinkertaisesti kampanjani puolueelta saaman tuen määrää.
– Vuonna 2009 tehdyt lahjoitusten yksilöinnit kattavat siis merkittävästi enemmän kuin kampanjan saamat 717 191 euroa. On väärä olettamus, että kaikki kyseisinä vuosina kerätyt rahat olisi käytetty Suomi 2006 -kampanjan rahoittamiseen.
– Luonnollisesti olin tietoinen vuonna 2005 ja 2006 siitä, että kampanjalleni kerätään rahoitusta, ja että vastuuhenkilönä tässä oli kansanedustaja Ben Zyskowicz. Sen sijaan siitä en ollut tietoinen, että kampanjani ohella kerättiin näin merkittävissä määrin rahoitusta myös puolueelle. Se oli minulle yllätys jo vuonna 2009 – ja tämän olen jo tuolloin kertonut.
Niinistö peräänkuulutti asian selvittämistä niin lahjoitusten antajien kuin kokoomuksenkin osalta. Hän ei kertomansa mukaan ole tiennyt siitä, että varoja on kerätty puolueen kautta.
– Olisi hyvä, että silloin lahjoitusten pyytäjät ja lahjoitusten saaja eli kokoomus asian selvittäisivät.
Presidentin toive oman kampanjansa vaalirahoituksensa selvittämisestä kaikui kuuroille korville. Kokoomus ei ole antanut asiassa selvitystä.
Tutkintapyyntö
Iltalehden mukaan Helsingin rikospoliisi selvittää nyt tuoretta tutkintapyyntöä, jossa pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Rikostarkastaja Markku Nisula kertoi Iltalehdelle, että asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen rikosharkintaan.
Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko kokoomus ohjannut itselleen presidentinvaalikampanjaan tarkoitettuja varoja.
Iltalehden haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olennaista asiassa on se, onko osapuolten välillä ollut sopimusta tilitysvelvollisuudesta. Hän kertoo, että jos rahojen tilittämisestä on ollut suullinen tai kirjallinen sopimus mutta kaikkia rahoja ei olekaan tilitetty, voi kyseessä tällöin olla kavallus.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää