Kolmikanta selvittää paikallista sopimista

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei haudannut paikallista sopimista. Päinvastoin: hallitus asetti tiistaina kolmikantaisen työryhmän suunnittelemaan paikallista sopimista.

Tarkoitus on pelastaa työpaikkoja ja luoda uusia. Päämäärä on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Työryhmää johtaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen.

Selvitystä tehdään selvitysmies Harri Hietalan selvityksen pohjalta. Määräaika on maaliskuun lopussa, jonka jälkeen raportti menisi lausunnoille. Hallituksen esitys tulisi eduskuntaan toukokuun alkupuolella ja lait tulisivat voimaan jo syyskuussa 2016.

Lindströmillä kokemusta Voikkaan tehtaalta

Paikallisesta sopimisesta kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), jolla on aiheesta omaa kokemusta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla.

Paikallisen sopimisen tarkoitus on joustavoittaa työpaikkojen elämää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tiukan paikan tullen tarkoitus on, että työpaikan johto ja työntekijät voivat todeta yhdessä, että kriisi on niin paha, että työpaikat ovat vaarassa. Tällöin voitaisiin heikentää työehtoja tilapäisesti niin, että luotaisiin yritykselle silta pahimman kuilun yli niin, että työpaikat voisivat säilyä.

– Tämä on ollut mahdollista ennenkin, mutta sitä käytettiin vain vähän, Lindström kertoi.

Henkilöstön asema aiotaan turvata sopimisessa.

– Hallituksen mielestä kyse on samalla henkilöstön aseman vahvistamisesta. Työntekijöiden päätösvallan vahvistaminen yrityksen päätöksenteossa kulkee käsi kädessä. Järkevästi oikein toteutettuna sekä yritys että henkilökunta pärjäävät paremmin, Lindström suositteli.

Luottamusta täytyy rakentaa

Lindström korosti, että luottamus on koko idean perusta. Luottamus on hidas rakentaa, mutta voi menettää hetkessä, mutta oikeilla toimenpiteillä ja pitämällä sopimuksista kiinni tavoitteen voi saavuttaa.

Hän kertoi, että hallitus on käynyt paikallisesta sopimisesta neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä hengessä siitä huolimatta, että yhteiskuntasopimus kaatui äskettäin. Hän uskoo, että paikallinen sopiminen voidaan saada neuvotteluissa eteenpäin.

– Järjestäytymättömät yritykset on perusteltua ottaa samojen sopimismahdollisuuksien piiriin kuin mitä järjestäytyneillä yrityksillä on. Tässä yhteydessä pitää huolehtia, että tasapuolisuus yrityksen ja henkilöstön välillä on toteutettu riittävillä paikallisen sopimisen säännöillä. Työaikojen joustavoittamisesta on järkevintä sopia ottaen huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet eri tilanteissa, Lindström kertoi.

Paikallisuus ei pakko, yleissitovuus säilyy

Paikallista sopimista aiotaan lisätä myös palkkauksessa.

– Tämä tapahtuu turvallisesti silloin, kun vaihtoehtona sopimisessa on perälauta. Tällöin kenenkään ei tarvitsisi sopia paikallisesti, jos siihen ei olisi halua tai kykyä. Paikallinen sopiminen päivittää ja joustavoittaa myös yleissitovuutta siten, että yleissitovuusjärjestelmä vahvistuu. Täysin joustamaton järjestelmä voisi kaatua omaan mahdottomuuteensa, Lindström totesi.

– Sopiminen on sopimista, ei sanelua. Työehtosopimusten ja lakien on turvattava se, että tasapuolisuus sopimuksissa toteutuu. Tätä tukee myös sopimusten irtisanomismahdollisuus sekä riittää selkeät säännöt riitojen ratkaisemiseksi, Lindström jatkoi.

Työryhmä laatii muutoksia lakeihin

Työryhmään tulee edustus valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- ja oikeusministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Kuntatyönantajista, Valtion työmarkkinalaitoksesta, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Asiantuntijajäsenenä toimii Kirkon työmarkkinalaitos.

Työryhmä valmistelee muutokset työsopimus-, työaika-, vuosiloma- ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

Työaikalakiin tehdään muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Työryhmä valmistelee myös säännökset mahdollisuuksista sopima paikallisesti myös silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä työajoista ja palkoista.

Kriisilauseke selvitetään

Samalla selvitetään myös mahdollisen kriisilausekkeen tarpeellisuus.

– Länsi-Euroopassa on yleinen järjestely, että jos yritys tulee tilanteeseen, jossa työpaikkojen menetys on vaarana, työntekijät ja yritys voivat yhdessä todeta, että nyt voidaan ottaa käyttöön kriisilausekkeen määräykset, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa. Hän korosti samalla myös kilpailukyvyn ja joustavuuden merkitystä. Suomella on kehittyneistä talouksista yksi jäykimmistä työmarkkinoita.

– Kriisilauseke on sellaista tilannetta varten, jossa yhdessä todetaan, että olemme pulassa. Minulla on siitä kokemusta. On parempi reagoida ajoissa, kun vielä voidaan. Jos tällä järjestelyllä voidaan pelastaa työpaikkoja, on se hyvä, Lindström korosti.

Suurin haaste liittyy juuri palkoista sopimiseen tiukoissa tilanteissa.

– TES-tie vai lakitie? Siinä on kulminaatiopiste. Jos siitä päästään yli niin uskoisin, että kaikesta muustakin sovitaan. Tässä asiassa mennään aikalailla ytimeen – tämä on minun tulkintani, Lindström arvioi.

Jotta sopiminen helpottuisi, täytyy osapuolten ymmärtää yhteistä kieltä.

– Tärkeää on henkilöstön osaaminen: että ymmärretään samalla tavalla. Työntekijöitä pitää kouluttaa, että he ymmärtävät talousluvut, Lindström totesi.

Hallituksen väkevin työtä tuova hanke

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) , joka kuului samaan kilpailukyvyn alaministerityöryhmään korosti, että työelämän on muuttunut.

– Pelkästään työpaikkojen kannalta joustojen aikaansaaminen on tärkeä asia. Suomi on yksi jäykimmistä työmarkkinoista. Tämä on tiedostettu ongelma. Tämä on hallituksen ohjelmassa keskeisin kilpailukykyä ja työllisyyttä parantava toimi. Kun tavoitteena on saada a110 000 työpaikkaa, tämä on tärkeää saada eteenpäin. Kun laajempaa ratkaisua ei saatu valitettavasti aikaan, hallitus vie tätä eteenpäin omana hankkeenaan, mutta kuitenkin laajapohjaisesti. Se on minusta oikea tie, Orpo totesi.

Ay-liikkeen kanssa etsitään sopua

Kaikki ministerit puhuivat hyvin sovinnollisesti ay-liikkeen suuntaan ja vakuuttivat, että paikallinen sopiminen on eri asia kuin yhteiskuntasopimus, eikä tässä asiassa ole kaatunut mitään – päinvastoin neuvotteluja on käyty koko ajan myönteisessä hengessä. Näin sanoi myös Lindström.

– Hallitus on sanonut koko ajan, että tämä on oma prosessinsa. Me emme halua kytkeä näitä kahta asiaa toisiinsa, vaikka työmarkkinajärjestöillä siihen onkin ollut intoa ja halua. Me katsomme, että tämä on oma prosessinsa, joka lähtee menemään tätä latua, jota me lähdemme viemään, Lindström viitoitti.

Tunnelma on rakentava

Onko tunnelma kuitenkin muuttunut? Äskettäinhän SAK sanoutui jo irti nollalinjasta, jota se itse tarjosi alun perin. Viiden prosentin kulusäästöistähän ei keskusliitto suostunut puhumaankaan.

– Meidän kesken, kun olemme neuvotelleet, on ollut hyvin rakentava tunnelma. Minä en näe tässä minkään muuttuneen, ehkä jännitteet ovat enemmänkin julkisuudessa, Lindström otaksui.

Ovi on yhä auki isommallekin sopimukselle

Rehn vastasi samoihin kysymyksiin, että hän ei halua antaa kovia lausuntoja, jotka voisivat vaikuttaa neuvotteluihin, vaikka SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoikin, että tarjous happani. Rehn ei usko, että mitään olisi romahtanut. Hallitus vie tätä hanketta eteenpäin omana hankkeenaan ja pitää tätä pönkkänä sille, että ovi pysyisi auki vielä isommallekin yhteiskuntasopimukselle. Ovi on siis yhä auki.

– Nämä neuvottelut voivat osaltaan vahvistaa luottamusta, Rehn arvioi neuvotteluiden merkitystä.