

Komissio avaa EU-budjettipelin ensi viikolla – luvassa melkoinen vääntö
Euroopan komission budjettikomissaari Günther Oettinger aikoo esitellä vapun jälkeen 2. toukokuuta EU-budjettiraamit vuosille 2021-2027. Oettinger haluaisi kasvattaa budjetin kokoa noin sadalla miljardilla eurolla siitä huolimatta, että Ison-Britannian EU-eron vuoksi saarivaltakunta ei osallistu enää budjetin rahoitukseen. Budjettikiistasta on odotettavissa tiukkaa vääntöä.
Budjetin koko on tavannut olla noin tuhat miljardia euroa. Se merkitsee noin yhtä prosenttia koko unionin kansantulosta.
Budjetin hyväksynnässä marssijärjestys on komission esityksen jälkeen seuraava: europarlamentin tulee puoltaa esitystä, mutta budjetin hyväksyntä jää EU-maiden johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle. Neuvoston päätöksen tulee olla yksimielinen. Tämän vuoksi budjetin läpimenon tulee ylittää monta rintamalinjaa.
Monta eri näkemystä
Erilaiset näkemykset budjetin koosta voi jakaa karkeasti kahteen leiriin. Osa jäsenmaista haluaisi kutistaa budjettia, kun jotkut maat ovat valmiita kasvattamaan budjettia Ison-Britannian erosta huolimatta.
Pohjoiset jäsenmaat ovat olleet haluttomia paisuttamaan budjettia. Saksa on poikkeuksellisesti valmis maksamaan EU:lle enemmän, mutta se haluaisi muuttaa unionin rahankäyttöä. Eteläiset maat haluavat pääosin kasvattaa budjettia, koska maat ovat usein nettosaajamaita.
Toinen suuri rintamalinja kulkee idän ja lännen välillä. Läntiset maat haluavat itäisten maiden sitoutuvan tietynlaiseen arvopohjaan, koskee se sitten oikeusvaltioperiaatetta tai halukkuutta vastaanottaa ja asuttaa turvapaikanhakijoita.
Kolmanneksi eri jäsenmailla on erilainen käsitys siitä, millä tahdilla budjetti tulisi lyödä lukkoon. Joissakin jäsenmaissa pelätään EU-kriittisten puolueiden kasvattavan ensi vuoden europarlamenttivaaleissa paikkamääriään. Näiden jäsenmaiden intresseissä olisi suuri halu saada budjetti läpi ennen vaaleja. Nettomaksajamaissa halutaan ymmärrettävästi venyttää budjetin läpimeno yli eurovaalien eritoten, jos budjettia kasvatetaan.
Meneillään oleva seitsemän vuoden budjettikauden esitystä tahkottiin yli kaksi vuotta ennen sen läpimenoa.
Eurokriittisyys kasvussa
Ajatushautomo Open Europen Brysselin osaston johtaja Pieter Cleppen mielestä EU:n tulisi tehostaa budjettirahojen käyttöä kasvaneen eurokriittisyyden edessä. Cleppe kirjoittaa, että EU:n hintalapun kasvattaminen ei ole juuri nyt mielekästä.
EU-budjetissa on löysää leikattavaa Cleppen mielestä runsaasti. Noin kolmannes EU-rahoista kuluu maatalouteen. Ennen rahaa jaettiin tuotannon mukaan, mikä johti maataloustuotteissa mittaviin ylituotantoihin. Nykyisin rahaa jaetaan viljelyskelpoisen maan pinta-alan mukaan. Cleppe kirjoittaa, että tällä tavoin EU:n maataloustukia maksetaan tätä nykyä muun muassa Ison-Britannian kuningattarelle.
EU:n aluekehitysrahasto jakaa rahaa melko avokätisesti. Cleppe kirjoittaa CEPR:n (Centre for Economic Policy Research) tutkimuksesta, jossa havaittiin aluekehitysrahojen toimivan jopa tarkoitustaan vastaan. Samoin EU:n tilintarkastajat ovat huomanneet lukuisia epämääräisyyksiä EU-rahojen käytöstä. Eräs merkittävä EU-rahojen käytön kummallisuus paljastui Italian L’Aquilan maanjäristyksen jälleenrakennusurakoissa, kun EU-rahat häipyivät järjestäytyneen rikollisuuden taskuihin. Komissio kuitenkin kiisti asian.
Cleppe moittii myös EU:n hallinnollisten kulujen suurta osuutta. Hän muistuttaa, että parhaimmillaan EU kyllä pystyy toimimaan tehokkaasti huokealla. EU ei esimerkiksi tarvitse mittavaa budjettia solmiakseen vapaakauppasopimuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää