Komissio toivottaa 50 000 uutta pakolaista tervetulleiksi Eurooppaan – Suomi unionin linjoilla

EU haluaa pakolaispolitiikkaan yhä pakottavampaa taakanjakoa, josta kieltäytyvää maata rangaistaisiin taloudellisesti. Euroopan unionin komissio esitti viime torstaina omat suunnitelmansa pakolaispolitiikasta. Euroopan maiden johtajat keskustelevat EU:n yhteisestä turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikasta tämän viikon torstaina.

Suomen virallinen kanta pakolaispolitiikkaan myötäilee EU-komission kantoja, kävi ilmi Iltalehden tekemästä vertailusta. Vertailua tulkitessa on huomattava, että Sipilän hallituksen ohjelmassa on paperilla perussuomalaisia maahanmuuttolinjauksia, joita ei kuitenkaan ole tähänkään mennessä toteutettu kovin tarkkaan.

Komissio vaatii jäsenmaita valvomaan EU:n ulkoraja nykyistä paremmin, ja esimerkiksi uusi Euroopan raja- ja merivartiovirasto pitäisi saada nopeassa tahdissa täyteen toimintavalmiuteen. Suomen hallitus on samalla linjalla.

Komission mukaan maahanmuuttoa on hillittävä huolehtimalla EU:n ja Turkin sopimuksen täytäntöönpanosta, yhteistyössä pakolaisjärjestöjen kanssa ja rahoittamalla EU:n Afrikka-hätärahastoa. Suomen hallitus haluaa auttaa turvapaikanhakijoita entistä enemmän lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että myös suora kotiinpaluu leireiltä olisi mahdollista.

Niin sanotun Dublin-säännön mukaan toiseen EU-maahan saapunut turvapaikanhakija pitäisi palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensiksi rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi. Suomi haluaisi saada tämän huonosti käytännössä toimivan järjestelmän toimimaan. Komission mukaan jäsenmaita voisi pakottaa vastaanottamaan turvapaikanhakijoita vakavissa kriisitilanteissa. Suomen linja on, että päätökset solidaarisuudesta poikkeustilanteissa on aina sovittava etukäteen.

Iltalehden mukaan komissiossa on myös esitetty, että taakanjaosta kieltäytyvä maa voisi menettää EU-rahaa.

Komissio ehdottaa, että toukokuuhun 2019 mennessä unionin alueelle sijoitetaan 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää. Aiemmassa taakanjaossa onnistuttiin sijoittamaan vain noin 32 000 pakolaista, kun tavoite oli sijoittaa 120 000 ihmistä. Suomi huolehti omasta osuudestaan mallioppilaan tavoin.

Komission tavoittelee kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautusprosentin nostamista. Suomen linja on, että palautuksia on tehostettava luomalla EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo mahdollisimman pian, Iltalehti kirjoittaa.

Käytännössä laittomille maahanmuuttajille lisää terveyspalveluja tarjoava Helsinki vetää mattoa Suomen hallituksen tavoitteiden alta. Kuten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Suomen Uutisissa, Sipilän hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tehostamaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden maastapoistamista. Tarjoamalla laajennettuja sotepalveluja tälle kohderyhmälle Helsinki vetää mattoa myös hallituksen tavoitteiden alta.