EU-maat jakautuivat itäisiin ja läntisiin maihin turvapaikanhakijoiden jyvityskiistassa. Euroopan komissio pitää pakotettua jyvitystä esillä, kun taas Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tuomitsi pakkojyvityksen olevan tehoton. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker väläytti kiistaan uutta enemmistöpäätöstä yksimielisen päätöksen sijaan.
– Eurooppa-neuvosto tutkii komission jättämää esitystä. Ja jos emme saavuta konsensusta, ei tässä vaiheessa voida poissulkea määräenemmistöpäätöstä, Juncker kertoi.
Määräenemmistöpäätöksen taakse tarvitaan 16 EU-jäsenmaata ja vähintään 65 prosenttia edustetusta väestöstä. Neuvosto käytti määräenemmistöpäätöstä vuonna 2015 sorvatessaan pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Suomi ei puoltanut pakkoesitystä. Neuvostossa on tapana ollut tehdä vain yksimielisiä päätöksiä poliittisesti herkissä aiheissa.
Pakkojyvityksessä EU-maille määrätään tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka maan on otettava vastaan. Niskuroivaa maata voidaan rangaista sakoilla.
EU:n ulkorajojen vahvistamisesta EU-johtajien ajatukset kulkevat samansuuntaisesti.
Nokkapokkaa neuvoston ja komission välillä
Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta Tuskin kirje sai maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen hiiltymään. Hän kutsui Tuskin jyrkkää tuomiota pakkojyvitykselle ”epäeurooppalaiseksi”. Kirje tuohdutti myös eteläisiä EU-maita.
Avramopouloksen vastaus raivostutti EU-jäsenmaiden johtajia vielä enemmän. Politco-lehti kirjoittaa Avramopouloksen kommentin olleen Brysselin kuplan pahin mahdollinen herjaus.
Neuvosto oli vuonna 2015 pakkojyvityksen takana, mutta on sittemmin vaihtanut kantaansa. Se on tehnyt komissiossa kipeää.
– Tusk vesittää kaiken neuvoston tekemän työn, EU-diplomaatti valitti.
EU-virkamies kertoi Politicolle, ettei komissio ole suinkaan eri mieltä kuin Tusk. Tuskin suorasukainen tuomio pakkojyvityksen epäonnistumisesta oli liikaa.
Visegrad-maat tarjoavat rahaa tilalle
Visegrad-maat (Tšekki, Slovakia, Unkari ja Puola) jatkoivat pakkojyvitysmallin vastustamista. Maat eivät juuri ole vastaanottaneet turvapaikanhakijoita vuoden 2015 päätöksen mukaisesti. Pakkojyvitysmalli on muutoinkin takkuillut pahasti manner-Euroopassa.
Maat ovat valmiita tarjoamaan noin 35 miljoonaa euroa EU-rajavalvontaan. Saksan ja Hollannin mielestä rajavalvontaan osoitetut rahat eivät silti riitä välttämään osallisuutta jyvitykseen.
Slovakian pääministeri Robert Fico puolusti rajavalvontaan suunnattua investointia. Hänen mukaansa Visegrad-maat ovat jatkossakin valmiita avamaan lompakkojaan mielekkäisiin investointikohteisiin. Se osoittaa hänen mielestä solidaarisuutta.
Henri Alakylä