

Emmanuel Macron vaimonsa Brigitte Trogneuxin kanssa Louvren taidemuseon vierellä 7.5.2017.
Kommentti: Macronilla voiton jälkeen valtava työsarka – onnistuuko hän tyynnyttämään protestiaallon talousuudistuksilla?
Ranskan tuleva presidentti Emmanuel Macron teki sunnuntain vaalenssa historiaa. Hän onnistui nappaamaan voiton vain 39-vuotiaana ja ilman varsinaista puoluekoneistoa. Vaaleja edelsi ennennäkemätön kampanja-aika lukuisine skandaaleineen ja kisailussa ei arasteltu iskeä vyön alle. Voitonjuhliin Macronilla ei ole paljoa aikaa, sillä nyt hänellä on edessään myös valtava työsarka. Ranskan talous on saatava kuntoon.
Ranskan presidentinvaaleista on sanottu, että ensimmäisellä kierroksella äänestetään mieleistä ehdokasta. Toisella kierroksella valinta tehdään pienemmän pahan mukaan. Silti 12 miljoonaa ranskalaista ei vaivautunut äänestämään lainkaan. Lisäksi kolme miljoonaa jätti tyhjän äänen. Macronin vastaehdokas Marine Le Pen kasvatti äänimääräänsä noin kolmella miljoonalla äänellä ensimmäisestä kierroksesta. Macronin taakse siirtyi 12 miljoonaa ranskalaista. Äänimäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. On vaikea sanoa, kuinka moni aidosti halusi Macronin presidentiksi ja kuinka moni vain halusi pitää Le Penin ulkona.
Hollande epäonnistui
Viime kaudella François Hollandella oli tukenaan parlamentin alahuoneen enemmistö. Tästä huolimatta Hollanden suosio vajosi lopulta neljään prosenttiin. Ranskalaiset äänestivät ensimmäisellä kierroksella vanhat suurpuolueet sivuraiteille. Takana saattoi olla syvä pettymys siihen, ettei Ranskan talous vironnut vuosienkaan kuluessa finanssikriisin jälkeen.
Äänestystulos voidaan tulkita siten, että ranskalaiset vaativat uudistuksia. Silloin Macronilla on mahdollisuutensa. Mikäli hän ei onnistu yhdistämään ranskalaisia ohjelmansa taakse, voi viiden vuoden kuluttua vaalitulos olla tätäkin omalaatuisempi.
Haaste on kova. Macron keräsi yli 20 miljoonaa ääntä, mutta yli 25 miljoonaa ranskalaista ei äänestänyt häntä. Maa on jakautunut kahtia.
Hyvästit kaksipuoluejärjestelmälle
Ranskassa niin vasemmisto kuin oikeistokin hakeutui kohti laitoja. Tämä jätti keskustaan valtatyhjiön, jonka Macron täytti. Asemoinnissa oli kyse joko hyvästä poliittisesta vainusta tai silkasta sattumasta.
Konservatiivit pitivät melko hyvin pintansa, joten heillä on kesäkuun vaaleissa näytön paikka.
Macronilla riittää jännitettävää. Konservatiivien paluu parrasvaloihin voi aiheuttaa Macronille päänsärkyä. Heikompi menestys johtaisi mitä ilmeisimmin siihen, että konservatiit antavat Macronin tarvitsemaa taustatukea. Ranskan vaalijärjestelmästä johtuen laitavasemmiston ja -oikeiston paikkamäärät jäävät nyt nähtyä kannatusta pienemmiksi.
Kuolinisku populismille?
Vaalitulosta on tulkittu niin, että populistiaalto olisi tyyntymässä Euroopassa. Verrattuna vuoden 2012 vaaleihin populistiehdokkaat kasvattivat kannatustaan roimasti. Le Pen johdatti Kansallisen rintaman puolueen parhaimpaan tulokseen.
Aneeminen talouskehitys johtaa tyytymättömyyteen. Macronilla on selkeä näkemys vaadituista talousuudistuksista. Jos ne onnistuvat, voi populismi tyyntyä Ranskassa. Jos uudistukset eivät miellytä tai Macron ei onnistu uudistamaan Ranskan taloutta, ovat populismiaallon tyyntymispuheet ennenaikaisia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.