Kommentti: Macronilla voiton jälkeen valtava työsarka – onnistuuko hän tyynnyttämään protestiaallon talousuudistuksilla?

Ranskan tuleva presidentti Emmanuel Macron teki sunnuntain vaalenssa historiaa. Hän onnistui nappaamaan voiton vain 39-vuotiaana ja ilman varsinaista puoluekoneistoa. Vaaleja edelsi ennennäkemätön kampanja-aika lukuisine skandaaleineen ja kisailussa ei arasteltu iskeä vyön alle. Voitonjuhliin Macronilla ei ole paljoa aikaa, sillä nyt hänellä on edessään myös valtava työsarka. Ranskan talous on saatava kuntoon.

Ranskan presidentinvaaleista on sanottu, että ensimmäisellä kierroksella äänestetään mieleistä ehdokasta. Toisella kierroksella valinta tehdään pienemmän pahan mukaan. Silti 12 miljoonaa ranskalaista ei vaivautunut äänestämään lainkaan. Lisäksi kolme miljoonaa jätti tyhjän äänen. Macronin vastaehdokas Marine Le Pen kasvatti äänimääräänsä noin kolmella miljoonalla äänellä ensimmäisestä kierroksesta. Macronin taakse siirtyi 12 miljoonaa ranskalaista. Äänimäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. On vaikea sanoa, kuinka moni aidosti halusi Macronin presidentiksi ja kuinka moni vain halusi pitää Le Penin ulkona.

Hollande epäonnistui

Viime kaudella François Hollandella oli tukenaan parlamentin alahuoneen enemmistö. Tästä huolimatta Hollanden suosio vajosi lopulta neljään prosenttiin. Ranskalaiset äänestivät ensimmäisellä kierroksella vanhat suurpuolueet sivuraiteille. Takana saattoi olla syvä pettymys siihen, ettei Ranskan talous vironnut vuosienkaan kuluessa finanssikriisin jälkeen.

Äänestystulos voidaan tulkita siten, että ranskalaiset vaativat uudistuksia. Silloin Macronilla on mahdollisuutensa. Mikäli hän ei onnistu yhdistämään ranskalaisia ohjelmansa taakse, voi viiden vuoden kuluttua vaalitulos olla tätäkin omalaatuisempi.

Haaste on kova. Macron keräsi yli 20 miljoonaa ääntä, mutta yli 25 miljoonaa ranskalaista ei äänestänyt häntä. Maa on jakautunut kahtia.

Hyvästit kaksipuoluejärjestelmälle

Ranskassa niin vasemmisto kuin oikeistokin hakeutui kohti laitoja. Tämä jätti keskustaan valtatyhjiön, jonka Macron täytti. Asemoinnissa oli kyse joko hyvästä poliittisesta vainusta tai silkasta sattumasta.

Konservatiivit pitivät melko hyvin pintansa, joten heillä on kesäkuun vaaleissa näytön paikka.

Macronilla riittää jännitettävää. Konservatiivien paluu parrasvaloihin voi aiheuttaa Macronille päänsärkyä. Heikompi menestys johtaisi mitä ilmeisimmin siihen, että konservatiit antavat Macronin tarvitsemaa taustatukea. Ranskan vaalijärjestelmästä johtuen laitavasemmiston ja -oikeiston paikkamäärät jäävät nyt nähtyä kannatusta pienemmiksi.

Kuolinisku populismille?

Vaalitulosta on tulkittu niin, että populistiaalto olisi tyyntymässä Euroopassa. Verrattuna vuoden 2012 vaaleihin populistiehdokkaat kasvattivat kannatustaan roimasti. Le Pen johdatti Kansallisen rintaman puolueen parhaimpaan tulokseen.

Aneeminen talouskehitys johtaa tyytymättömyyteen. Macronilla on selkeä näkemys vaadituista talousuudistuksista. Jos ne onnistuvat, voi populismi tyyntyä Ranskassa. Jos uudistukset eivät miellytä tai Macron ei onnistu uudistamaan Ranskan taloutta, ovat populismiaallon tyyntymispuheet ennenaikaisia.