Koneen Säätiö rahoittaa parhaillaan Femtie-nimistä hanketta, joka “yhdistää taloutta, politiikkaa ja feminismiä.”
Hankkeen tarkoituksena on muun muassa “kyseenalaistaa taloustieteen itsestäänselvyyksiä”. Näin kerrotaan säätiön sivuilla:
”Taloustieteen yksinkertaista ihmiskuvaa on viime vuosina kritisoitu yhä enemmän. Moni on huomauttanut, ettei ihminen ole pelkkä rahan perässä juoksija. Taloustiede on myös jättänyt ympäristön kokonaan huomiotta.”
Feminististä tiedettä pidetään usein ideologisena ja siksi vääränlaisena. Ihan yhtä ideologista on myös perinteinen taloustiede, tutkija @ylostalohanna ajattelee. Toimittaja Virpi Salmen jutussa @femtiehanke haastaa taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet.https://t.co/chnlOmdx4X
— Koneen Säätiö (@KoneenSaatio) February 23, 2023
Hankkeen tutkijat ovat feministejä ja aktivisteja. Miehinen valtavirtataloustiede saa kyytiä. Ja mikäpä siinä, kritiikki kuuluu tieteeseen.
Tai siis kuuluisi, jos se osuisi maaliinsa. Nyt ei osu.
Säätiön Femtie-projektia esitteleviltä sivuilta löytyy talousteoriasta useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa, minkä huomaa heti, jos avaa taloustieteen perustason oppikirjan.
Tartutaan ilmeisimpään: Femtie-tutkijoiden mukaan “taloustiede on jättänyt ympäristön kokonaan huomiotta.”
Mitä ihmettä, kysyvät kokeneet ekonomistit ja taloustieteilijät. Yliopiston kirjastot ja tietokannat pursuavat valtavirtataloustieteen artikkeleita ja analyyseja ympäristötuhojen syistä, seurauksista ja siitä, mitkä taloudelliset keinot tehokkaimmin estäisivät luonnon ylikäyttöä.
Jo ensimmäisen vuoden ekonomistifuksit opettelevat sellaisen käsitteen kuin “markkinahäiriö” tai “ulkoisvaikutus”, jonka jälkeen päästään analysoimaan ja laskemaan vaikkapa optimaalisia ympäristöveron määrää.
Femtie-hankkeen tutkijat moittivat “miehistä” taloustiedettä ns. hyödyn maksimointiteoriasta, josta liikkuu villejä käsityksiä feministien keskuudessa ja paljon muuallakin.
Oikeasti kyse on matemaattiseen muotoon puetusta menetelmästä, johon mahtuu aivan mainiosti ajatus ympäristötuhojen minimoinnista tai kokonaisen yhteisön hyvinvoinnin maksimoinnista. Tämä selviää yleensä opiskelijoille toisena opiskeluvuotena, ellei aiemmin, muistuttaa taloustieteen professori emeritus Vesa Kanniainen.
Femtie-hankkeen edustajat ovat sukupuolentutkijoita ja sosiologeja. Ehkä hankkeeseen olisi kannattanut ottaa vaikka vain aluksi mukaan edes yksi taloustieteilijä, joka olisi perannut auki muutaman yhtälön tutkimussuunnitelmaa tehtäessä?
Femtie-hanke tosin ei ole ensimmäinen tutkimus, jossa feministit iskevät kirveensä kiveen taloustiedettä kritisoidessaan. Taannoin mediassa sai valtavasti julkisuutta Kate Raworth– niminen luennoitsija, jota ylistettiin uuden käsitteen, ”Donitsitalouden”, keksimisestä.
Donitsitalouden idea on, että talouden ja taloustieteen tulisi maksimoida ihmisen hyvinvointi planeetan kantokyvyn rajoja ylittämättä.
Oikein hyvä muuten, mutta donitsileipurit tulivat keksineeksi pyörän uudelleen.
Ympäristön kantokyvyn huomioiva kasvuteoria on ollut vuosikymmeniä ekonomisteille peruskauraa. Teorian mallit sisältävät koko donitsin idean ja tarjoavat vielä vastauksiakin numeerisessa muodossa. Itse esittelin ”Green growth” -mallin matemaattisia perusteita makrotaloustieteen johdantokurssilla viitisentoista vuotta sitten. Mallin avulla voidaan laskea ympäristötuhot valtiontalouden kulupuolelle, jolloin toteutunut kasvu näyttää aivan erilaiselta kuin mitä viralliset luvut väittävät.
Kyseinen teoria malleineen edustaa juuri sitä feministien moittimaa valtavirtataloustiedettä, jossa maksimoidaan jotakin asiaa samalla, kun toista asiaa halutaan minimoida.
Taloustieteeseen tutustuminen on hidasta puuhaa, osin siksi, että matematiikan ja tilastojen kanssa työskentely on vaivalloista. Mutta jos aikoo taloustiedettä kritisoida, vaivannäkö kannattaa. Silloin kritiikkiä kuuntelevat uteliaina ja kiinnostuneina nekin, jotka voisivat nopeimmin ottaa kritiikin hyötykäyttöön.
MAI ALLO
Kirjoittaja on koulutukseltaan taloustieteilijä sekä matematiikan ja fysiikan opettaja.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
