Konsensus-Suomen puoluejohtajat enimmäkseen suvituulella – yksi asiakysymys iski kipinää

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajaa kävivät kovin maltillista kädenvääntöä puolentoista tunnin ajan Porin SuomiAreenassa.

Keskustelun aluksi MTV:n toimittajat utelivat näkemyksiä maanantain suurvaltajohtajien tapaamisesta. Puheenjohtajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että dialogi on nyt saatu alkuun ja presidentti Niinistö on tehnyt erinomaista työtä. Keskustan Juha Sipilä toi esiin sen, että Suomi ei todellakaan ole turvallisuuspolitiikassa harmaalla vyöhykkeellä ja vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä Suomi on kokoaan suurempi juurikin turvallisuuspolitiikassa. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan ”se mikä on hyväksi maailmalle on hyväksi myös Suomelle”. Toimittajien erikseen asiaa tivatessa Halla-aho vastasi tykkäävänsä enemmän Donald Trumpista kuin Vladimir Putinista.

Puolustusliitto Nato herätti osin ristiin meneviä tulkintoja. Suomen sanottiin tekevän itse päätöksensä omasta mahdollisesta liittoutumisestaan. Sosiaalidemokraattien Antti Rinteen mielestä Suomi arvioi sen jokaisessa tilanteessa:

– Kyseessä ei ole ideologien vaan pragmaattinen lähtökohta, Rinne totesi.

– Se tosin saattoi unohtua, että ”Suomi ei tee päätöksiään yksin”, muistutti Halla-aho. Myös Naton jäsenmailla on sanansa sanottavana asiasta.

Presidentti Trumpin painostus Nato-maiden puolustusmäärärahojen korottamiseksi nähtiin haluksi tukea Yhdysvaltain aseteollisuutta, ainakin Antti Rinteen silmin. Juha Sipilä piti merkittävänä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin aloitetta Euroopan interventiojoukoista, osana rakenteellista yhteistyötä.

– Tutkimme asian huolella, Sipilä lupasi. Kokoomuksen Petteri Orpo taas piti tärkeänä seurata sitä, mihin Nato on menossa ja toimia sen mukaan.

– Naton sisällä tehtiin isoja päätöksiä, Orpo huomautti, osoittaen sanansa erityisesti Antti Rinteelle.

Maahanmuutto sähköisti keskustelun

Keskustelu pääsi varsinaisesti kierroksille siinä vaiheessa, kun oli aika puhua maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista.

– Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä, mutta juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään, Sipilä arvioi.

– Kumppanuutta haetaan Afrikan kanssa, hän täsmensi. Ilmapiiri on Sipilän mielestä Euroopassa nyt ”ratkaisuhakuinen”. Li Anderssonin mukaan nykyinen kehitys, jossa maahanmuuttoon liittyviä säädöksiä tiukennetaan kilvan Euroopassa ”ei ole kestävää”. Petteri Orpon mukaan EU:lla pitää olla uskottava ulkorajavalvonta. Hänen mukaansa Suomen pitää puskea eurooppalaisia ratkaisuja yhteisen linjan löytämiseksi eripuraisessa asiassa.

Kansainvaellukset ovat vuosisadan megatrendi

– EU on nyt pikkuhiljaa mutta vääjäämättömästi menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015 syksyllä. Ja se, että näin ei toimittu, jätti hirvittävän hintalapun niin Suomeen, Saksaan kuin Itävaltaan, Halla-aho sanoi.

– En usko, että viisaus on niinkään voittanut Euroopassa, vaan on pelästytty niitä poliittisia seuraamuksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen, että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-Idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi, joka selittyy yksinomaan väestöräjähdyksellä kolmannessa maailmassa, Halla-aho jatkoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas), keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho SuomiAreenan Puheenjohtajatentissä.

Vihreiden Touko Aalto torui pääministeri Sipilää siitä, että hallitus on leikannut kehitysyhteistyöstä ja kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Aallon mukaan nyt tarvitaan kolme pointtia:

– Se oikeudenmukainen jakomekanismi, millä turvapaikanhakijoita jaetaan eri jäsenvaltioihin, lisää laillisia reittejä sekä humanitäärinen viisumi ja sitten vielä juurisyihin panostaminen. Sampo Terhon mukaan hallitsematon maahanmuutto johtaa ”sekä EU:n että hyvinvointivaltion kaatumiseen”. Rinteen mukaan Afrikan pian miljardeille ihmisille pitää löytää toive tulevaisuudesta.

– Jos sitä ei löydy, porukka lähtee liikkeelle, Rinne painotti.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitaarisiin ongelmiin

Kaikki Jussi Halla-ahoa ja sinisten puheenjohtajaa Terhoa lukuun ottamatta haluaisivat nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Kristillisten Sari Essayahin mielestä kiintiöpakolaisjärjestelmä on ”hyvä ja tehokas tapa kotouttaa ihmiset suoraan jäsenmaihin”. Rkp:n Anna-Maja Henriksson on samoilla linjoilla, hänen mukaansa ”suomalaisten kannattaa ilman muuta nostaa kiintiöpakolaisten määrää”. Hän on myös huolissaan Euroopan ”arvomaailman hauraasta tilasta”.

– Maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitaarisiin ongelmiin, kuittasi Halla-aho.

Sitten puhuttiin sotesta. Kaikki kannanotot oli kuultu jo aikaisemmin ja mitään selvää saatikka suuntaa ei asiaan saatu. Paitsi että jonkinlainen sote tarvitaan, joko nykyinen tai sitten joku muu. Jakolinja menee siinä, että osa puoluejohtajista haluaa yksityiset yritykset jakamaan sote-palveluiden miljardikakkua kun enemmistö ei sitä halua. Kompromissina Li Andersson hyväksyisi yksityiset palvelut tarvittaessa täydentämään julkista sektoria.

Puoluejohtajat lähtökuopissa kevään vaaleihin

Suomessa on nousukausi, siitä puheenjohtajat olivat yksimielisiä. Kenen ansiota tämä on, siitä ei saatu selvyyttä. Petteri Orpo kiitteli yhteisöveron alennusta:

– Se on yksi niistä keskeisistä tekijöistä millä suomalainen kilpailukyky lähti kasvuun, Orpo totesi. Se miten tulevaisuudessa pärjätään, liittyy varsinkin vihreiden ja demareiden mukaan koulutukseen. Työvoiman tarveharkinnasta pitäisi varsinkin kokoomuksen mielestä luopua ja Sipilän mukaan ”mansikat jäisivät maahan ilman ulkomaista työvoimaa ja työvoimapula on suurin kasvun este.”

Puoluejohtajilta kysyttiin myös kantaa tuoreisiin gallup-lukuihin ja seuraavan hallituksen eväisiin. Vaalit ratkaisevat eivät gallupit, todettiin taas kerran. Orpo oli tosin jo huolissaan valtiontalouden tasapainosta, jos demarit pääsevät uuden hallituksen johtoon. Jussi Halla-aho keventäisi tulevaisuudessa muun muassa keskituloisten verotusta sekä yritysten investointien verotusta.

– Ketään ei tunnu huolestuttavan se, että lähes kaikki puolueet tässä maassa kannattavat kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on yli puolen miljardin euron vuosittainen lisälasku. Kukaan ei kysy millä tämä rahoitetaan, Halla-aho ihmetteli lopuksi.

Katso tilaisuus täältä >