

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen: Inhimillisyyttä Kelan toimintaan
Mihin toimiin hallitus meinaa ryhtyä jotta Kelan turha byrokratia vammaisetuuksissa saadaan poistettua? tiedustelee kansanedustaja Ari Koponen kirjallisessa kysymyksessään.
Kela hallinnoi sosiaaliturvaetuuksia ja kokemukset byrokratiasta yleistyvät. Kelan teettämän kyselyn (10/2018) mukaan 74 % vastanneista palveluasiantuntijoista oli sitä mieltä, että sosiaaliturvassa esiintyvä byrokratia haittaa kanalaisten elämää.
Vastanneiden asiantuntijalääkäreiden mukaan vammaisetuuksissa ilmenee ongelmia 29 % mielestä.
Käden puuttuminen ei riittänyt vammaksi
Kela myöntää vammaistukia toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Jos tuki myönnetään määräajaksi, voi siihen hakea jatkoa aina tuoreen lääkärinlausunnon kera.
– Määräaikainen päätös voidaan nähdä perusteltuna, etenkin jos vamma tai sairaus on esimerkiksi leikkaukselle tai muulla hoidettavissa. Mutta esimerkiksi synnynnäinen raajojen puutos, eli käden tai jalan puuttuminen, on tilanne, joka yleensä vaikuttaa päivittäiseen tekemiseen eikä ole parannettavissa, Koponen listaa.
Tallaisissa tilanteissa Kela on toisinaan toiminut kummallisella tavalla, kuten hiljattain mediassa ollut kertomus vammaistuen eväämisestä kokonaan henkilöltä, jolla ei ole toista kättä.
Tuen anominen jopa koko elämän kestävä ralli
Koponen sanoo, että häneen ovat ottaneet yhteyttä henkilöt, jotka ovat joutuneet anomaan määräaikaista vammaistukea joka toinen vuosi yhteensä 35 vuoden ajan.
– Kunnes Kela on vihdoin todennut, ettei puuttuva käsi ole kasvamassa ja toistaiseksi voimassa oleva tuki on vuosien jälkeen myönnetty, Koponen hämmästelee.
– Uskomatonta, että vuosittain pitää todistella lääkärinlausunnolla vamman olevan sama. Olisi myös taloudellisesti perustelua vähentää turhaa byrokratiaa, miksi näin ei siis tehdä?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lääkärinlausunto määräaikainen tuki vammaisetuisuudet Ari Koponen Byrokratia Kela Sosiaaliturva perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.