LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Eduskunta käsitteli tällä viikolla metsästyslain muutosta, joka mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen. Useat ministerit ovat yrittäneet viedä asiaa eteenpäin, ja vihdoin ratkaisu toteutuu vuoden alussa, kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela muistutti täysistuntopuheenvuorossaan jo vuosia jatkuneesta keskustelusta susien liikkumisesta aivan pihoissa ja pihapiireissä. Hän viittasi muutamia vuosia sitten osallistumaansa susiseminaariin, jossa puhuttiin niin sanotuista pihasusista.
– Ensimmäisen kerran kuulin silloin käytettävän termiä pihasudet. Kysyin, onko meidän eläinkantamme lisääntynyt uudella lajilla, onko tullut tällainen kuin Lupus piha, Koskela sanoo.
Koskela korosti, että kannanhoidollisen metsästyksen tärkeä tavoite on turvata maaseudun arki ja elinkeinot sekä vähentää ihmisten kokemaa pelkoa.
– Uskon, että monet ongelmat poistuvat erityisesti maaseudulla. Elinkeinonharjoittajat kiittävät, kansalaiset kiittävät, nuoret koululaiset saavat rauhan ja elämä pääsee jatkumaan ilman susien aiheuttamaa pelkoa, Koskela sanoo.
Hänen mukaansa susipelko ja jatkuva huoli kotieläimistä eivät voi olla maaseudun uusi normaali.
Koskela painotti, että kannanhoidollinen metsästys on myös suden itsensä etu. Tavoitteena ei ole hävittää lajia vaan palauttaa sen luontainen käyttäytyminen, ihmisarkuus ja elinympäristö.
– Olen vakuuttunut siitä, että myös susi kiittää, kun se siirtyy sinne, minne se kuuluu, metsien siimekseen. Siellä sen on hyvä elää, ei pihoissa. Näillä päätöksillä haluamme rauhoittaa sudelle sen oman elinympäristön, Koskela linjaa.
Koskela toteaa kannanhoidollisen metsästyksen tukevan sekä maaseudun ihmisten elinkeinoja ja turvallisuudentunnetta että suden asemaa luontaisena petoeläimenä, joka ei elä ihmisten pihoissa vaan omassa elinympäristössään metsässä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
