LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä työttömyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela totesi, että tilanteesta ei saa riittävän tarkkaa kuvaa tarkastelemalla vain työttömyystilastoja. Vaikka työttömyysluvut ovat nousussa, työllisyys on edelleen kohtuullisella tasolla eivätkä tehdyt työtunnit ole romahtaneet.
Jari Koskela huomautti, että työttömyyslukujen taustalla on uusien ihmisten tulo työnhakijoiksi. Tämä selittyy niin maahanmuutolla kuin sillä, että toimeentulotuelta on siirrytty työnhakijoiksi. Jälkimmäistä kehitystä Koskela pitää oikeana askeleena, sillä toimeentulotuella oleminen on paha kannustinloukku.
Nuorten tilanne on Koskelan mukaan vakavin työmarkkinoiden kipupiste. Hän huomautti, että työuran alun viivästyminen lisää syrjäytymisen riskiä ja mielenterveyden haasteita. Koskela nosti esiin, että viime vuonna liki 26 000 nuorta oli työkyvyttömyyseläkkeellä eli kokonaan työvoiman ulkopuolella.
– Nuorisotyöttömyyteen ei ole olemassa vain yhtä lääkettä. Näen kuitenkin, että hallituksen toimet peruskoulutuksen vahvistamiseksi ovat tässä aivan avainasemassa. Koulujen kännykkäkielto tuottaa varmasti hyviä tuloksia, mikä jo tiedetään, ja ensi vuonna annetaan esitys osaamistakuusta, joka varmistaa, ettei peruskoulusta pääse pois ilman riittäviä perustietoja, Koskela korosti puheenvuorossaan.
Hallitus päätti budjettiriihessä nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi työllistämissetelistä, joka kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin. Koskela katsoo, että osin kyse on myös sosiaalipoliittisesta toimesta, mutta se ensimmäinen työpaikka syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voi pysäyttää syrjäytymiskehityksen.
– Tämä työllistämisseteli on sellainen täsmälääke, joka on tässä tilanteessa erittäinkin perusteltu. Rahoitus, 30 miljoonaa, otetaan EU:n elpymisvälineestä, jolla on enimmäkseen parannettu Kreikan ja Espanjan työllisyyttä, nyt vihdoin myös Suomen, Koskela totesi.
Koskela nosti puheenvuorossaan esiin myös työllisyyden kannalta valoisia näkymiä. Viime viikolla Yhdysvaltojen kanssa solmittu jäänmurtajayhteistyö tuo arvioiden mukaan Suomeen jopa 10 000 työpaikkaa.
– Meillä on muitakin suuria hankkeita putkessa. Suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys poiki 54 hakemusta, joiden arvo on yhteensä noin 22 miljardia euroa. Nämä ovat sellaisia investointeja, jotka eivät toteutuisi ilman hallituksen linjaamaa veroporkkanaa, Koskela korosti.
Puhtaan teknologian hankkeet luovat työpaikkoja ja elinvoimaa koko maahan, ja niistä hyötyvät lukuisat alihankintaketjut, myös sellaiset pienemmät toimijat, jotka eivät täytä verohyvityksen ehtoja.
– Nyt on tehty mittava määrä sellaisia työllisyystoimia, joita Suomeen on kaivattu koko 2000-luvun ajan. Me emme voi vaikuttaa EKP:n korkotasoon, joka siis on yksi merkittävä, ehkä suurin, syy Suomen haastavaan tilanteeseen. Sen sijaan olemme vaikuttaneet työmarkkinoiden uudistamiseen ja työnteon kannustimien parantamiseen, Koskela totesi puheensa lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Keskusta ja Liike Nyt syyttävät välikysymyksessään hallitusta vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että viime kaudella keskustan hallitus synnytti 70 prosenttia uusista työpaikoista julkiselle sektorille ja pahensi valtion velkatilannetta.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat Suomen jäänmurtajahankkeiden etenemisestä ja korostavat sopimusten mittavia vaikutuksia suomalaiselle työllisyydelle, viennille ja koko kansantaloudelle
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa, että työttömyyslukujen nousu selittyy ennen kaikkea työnhakijoiden määrän kasvulla. Hänen mukaansa aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikka on lisännyt ongelmia, mutta teollisuuden tilauskannat ja odotettu talouskasvu voivat parantaa tilannetta ensi vuonna.
Keskustan ja Liike Nytin eduskuntaryhmät tekivät tänään välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Taustalla on työttömien määrän kasvu. Samaan aikaan keskusta on kuitenkin ehdottanut Suomeen 40 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää keskustan ehdotusta Suomen kannalta tuhoisana.
Viikon suosituimmat
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.
