Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”
12.01.2024 |13:25
Koskenkylä: Uudella hallituksella riittää urakkaa, viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä
24.10.2023 |23:05
Suomen ja Ruotsin talouskasvussa on huima ero. Suomi on Japanin tiellä, sanoo Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen. Madonlukuja tarjoilee myös Economist-lehti, joka on arvioinut EU-maiden talouden kehitystä laaja-alaisesti (nro 14.10.2023). Lehden laatimassa rankingissa Suomi on pudonnut sijalle 15 . Vuosina 2000-2008 Suomi oli vielä kärjen tuntumassa. VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen tilannetta medialähteiden perusteella.
Suomen talouskasvu on jäänyt pahasti Ruotsin kasvusta jo finanssikriisistä 2008-2009 lähtien. Kun BKT:n indeksin arvo on 100 vuonna 2005, Ruotsin arvo on vuonna 2022 peräti 142 ja Suomen vain 118.
Aikoinaan 1980-luvulla Suomea pidettiin Pohjolan Japanina. Japanin kasvu oli tuolloin hyvin vahvaa. Japanin kasvu hyytyi 1990-luvun alun kriisissä täysin. Sen väestön määrä alkoi supistua. Japanin hidas kasvu on jatkunut jo 30 vuotta. Vesa Puttosen mukaan Suomi on taas Pohjolan Japani. Molempien talouksien kasvu on ollut jo pitkään hyvin kituliasta.
Puttonen siteeraa tunnettuja taloustieteilijöitä Bengt Holmströmiä, Sixten Korkmannia ja Matti Pohjolaa vuodelta 2014 olevasta kirjoituksesta. He sanovat että ”kasvun resepti on hukassa”. Valitettavasti kasvun resepti on hukassa edelleen vuonna 2023. Suomessa onkin lähinnä kasvanut valtion velka ja valtion rooli taloudessa. Tuottavuuden kasvu on myös pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla Suomessa, sanoo Puttonen. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia toimenpiteitä.
The Economist -lehti on laatinut EU-maiden talouksien vertailun viiden muuttujan avulla. Ne ovat:
-Kokonaiskysynnän kehitys (kulutus, investoinnit ja vienti)
-Velkaantumisen kehitys, jonka osalta mitataan velanhoitokustannusten kehitystä suhteessa BKT:een
-Väestön ja sen rakenteen kehitys
-Hiilidioksidipäästöjen kehitys
-Ulkomaankaupan riippuvuus autoritaarisista maista, erityisesti Kiinasta
Suomi sijoittuu vertailussa sijoille 14-15 yhdessä Bulgarian kanssa. Ruotsi ja Tanska sijoittuvat huomattavasti paremmin (Tanska sija 5 ja Ruotsi sija 9). Näillä näkymin Suomi tulee putoamaan edelleen tämän tyyppisissä kansainvälisissä vertailuissa. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on usean kerran viime vuosina todennut Suomen olevan Italian ja Japanin tiellä. Economistin vertailussa Italia on sijalla 25 EU-maiden joukossa. Slovakia ja Unkari ovat huonoimmat.
Suomen uudella hallituksella on kova urakka saada Suomen talous kasvamaan ja tuottavuuden alamäki pysähtymään. Valtion kasvava velkaantuminen pitäisi myös saada hallintaan. Viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä. Hallituksen ohjelmassa on hyvä alku rakenneuudistuksille. Ne pitää saada toteutettua. Lisää uudistuksia tullaan tarvitsemaan. Siinä on työtä vielä tulevillekin hallituksille. Ilman uudistuksia Suomi putoaa väistämättä EU-maiden heikoimpien suoriutujien joukkoon.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
05.09.2025 |08:00
2.
Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
03.09.2025 |14:59
3.
Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
05.09.2025 |19:21
4.
Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
05.09.2025 |16:02
5.
Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
04.09.2025 |15:43
6.
Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
04.09.2025 |13:35
7.
USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
03.09.2025 |08:32
8.
Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
07.09.2025 |15:28
9.
Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.
05.09.2025 |09:14
10.
Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
01.09.2025 |16:49
