LEHTIKUVA
Suomen meriteollisuus on vahvassa myötätuulessa uusien jäänmurtaja- ja risteilyalustilausten myötä. Ala on tarkemmin sanottuna vahvassa murroksessa. Kovaan kysyntään on vastattava ja siksi työ- ja elinkeinoministeriö laatii Suomelle ajantasaisen meriteollisuusstrategian.
Strategiatyön tavoitteena on kuvata suomalaisen meriteollisuuden toimintaympäristö sekä arvioida toimintaympäristön muutosta eteenpäin vuoteen 2035 asti. Työryhmä kuvaa toimenpiteet, joilla asetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Strategia tarkastelee myös valtion roolia ja yleisemmin kotimaisen omistajuuden merkitystä toimialan kehityksessä.
Geopoliittinen tilanne on muutaman viime vuoden aikana muuttunut perustavanlaatuisesti. Suomalaistelakat ovat viime vuosina keskittyneet ennen kaikkea rakentamaan isoja risteilijöitä ja autolauttoja, jäänmurtajia ja viranomaisaluksia. Telakoiden perinteisten asiakkaiden lisäksi alushankintoja suunnittelevat maailmanpolitiikan muutosten seurauksena aivan uudet tahot.
Meriteollisuuden ja alihankintaketjujen yritykset edustavat laajasti koko laivanrakennusalaa, johon kuuluu muun muassa uusia aluksia rakentavia ja vanhoja korjaavia telakoita, materiaali-, laite- ja järjestelmätoimittajia sekä suunnitteluun ja satama- ja vesirakentamiseen erikoistuneita yrityksiä.
Vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 1 200 meriteollisuusalan yritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 30 500 henkilöä ja joiden liikevaihto oli 11,7 miljardia euroa. Meriteollisuuden markkina on kansainvälinen, sillä tuotteista jopa 90 prosenttia menee vientiin.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto toteaa, että ala on vahvassa muutoksessa ja suomalaisen meriteollisuuden on nyt vastattava kovaan kysyntään.
Suomi saa valtavat jäänmurtajakaupat ja Turun telakka hiljattain suuren loistoristeilijätilauksen!
— Sakari Puisto (@SakariPuisto) October 11, 2025
Ala on vahvassa muutoksessa ja suomalaisen meriteollisuuden on vastattava kovaan kysyntään.
Siksi laadimme Suomelle ajantasaisen meriteollisuusstrategian.https://t.co/iZUlaG7idE
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen ja Yhdysvaltojen tekemän aiesopimuksen mukaan Yhdysvallat ostaa 11 suomalaista jäänmurtajaa, joista neljä valmistetaan Suomessa ja loput Yhdysvalloissa.
Viime yönä varmistunut Suomen ja Yhdysvaltojen välinen, miljardiluokan jäänmurtajakauppa on saanut erittäin lämpimän vastaanoton Suomen telakoilla ja koko maassa. Jäänmurtajatilaus poikii lisää töitä Suomen telakoille ja teollisuuden alihankintaketjuille.
Elinkeinoministerin tehtävästä kesällä väistynyt Wille Rydman paiski kaksivuotisen pestinsä aikana pitkiä päiviä Suomen yritysmaailman ja elinkeinoelämän eteen ja onnistui kaudellaan muun muassa edistämään jäänmurtajayhteistyösopimuksen syntymistä Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain välillä. Mitä kaikkea ministerinä tulikaan tehtyä ja mistä Rydman toivoo oman ministerikautensa muistettavan – siitä hän kertoo itse Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat Suomen jäänmurtajahankkeiden etenemisestä ja korostavat sopimusten mittavia vaikutuksia suomalaiselle työllisyydelle, viennille ja koko kansantaloudelle
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin budjettiesitys on hyväksytty kongressissa. Tilanne on myönteinen myös Suomen kannalta, koska budjettiesitykseen kuuluu rahoitus jäänmurtajien hankkimiseen. Viime aikoina Trump on eri yhteyksissä ilmaissut vahvan tukensa jäänmurtajien ostamiselle Suomesta.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
