Tehtaita nurin, työpaikat kiven alla – Saksan hallitusta vaaditaan luopumaan ”ilmastososialismista” lasten tulevaisuuden pelastamiseksi

Vallankumoukselliseksi ja koko muulle maailmalle malliksi tarkoitettu energiakäänne jumittaa kaikilta osiltaan.

Sähköautoja on liikenteessä vain pieni osa suunnitellusta. Rakennuskannan energiasaneerauksissa ei ole edetty juuri lainkaan. Hiilijunille on annettu rautateillä etuajo-oikeus.

Paluu fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan on edessä, kun suljettujen ydinvoimaloiden korvaamiseksi ollaan rakentamassa kymmeniä maakaasulla toimivia voimaloita.

Teollisuus ja kansa maksavat kovaa hintaa

Teollisuus ja kansalaiset maksavat kovaa hintaa liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikana aloitetusta ja Olaf Scholzin (sd) ja Friedrich Merzin (CDU) hallitusten jatkamasta energiakäänteestä.

Lukuisat suuret teollisuuslaitokset, kuten Volkswagen ja Bosch ovat karsimassa työpaikkoja ja lakkauttamassa tehtaita. Konkurssien määrä rikkoo ennätyksiä. Viime vuonna Saksassa teki konkurssin 21 812 yritystä, mikä on lähes neljännestä enemmän kuin edellisvuonna. Vauhti jatkuu myös tänä vuonna.

Useat yritykset ovat siirtämässä tuotantoaan halvemman energian maihin. Talonomistajat ja vuokralla asuvat ovat pulassa kallistuvien energialaskujen takia.

Kiinteistökauppaa hyydyttää epätietoisuus siitä, millä tavalla rakennuksia saa lämmittää.

Neljä miljoonaa kotitaloutta ei kyennyt maksamaan viime vuonna sähkö- ja kaasulaskuaan. Eniten kallistunut energia aiheutti maksuvaikeuksia vuokra-asunnoissa asuville.

Massiivisesti uutta velkaa

Akuuttia rahapulaa pahentaa energiakäänteen lisäksi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainana tukeminen, vuosikymmenien aikana rämäkuntoon päästetyn armeijan ja infrastruktuurin nykyaikaistaminen sekä maahanmuuton ja yhä jatkuvan siirtolaisvirran aiheuttamat kulut.

Valtiontalouden katastrofia yritetään välttää massiivisella lainanotolla. Infrastruktuurin modernisointiin aiotaan ottaa lainaa 500 miljardia euroa. Sata miljardia siitä käytetään vihreiden vaatimuksesta ilmastonsuojeluun.

Armeijan uudistamiseen lainaa on mahdollista ottaa velkajarrun löysäämisen jälkeen yli tuhat miljardia euroa. Ennestään Saksalla on velkaa yli 2 500 miljardia euroa.

Ilmastoneutraaliksi hinnalla millä hyvänsä

Nopeasta velkaantumisesta ja valtion talouden rapautumisesta huolimatta Merzin kristillisdemokraattien ja demarien hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteesta tehdä Saksasta vuoteen 2045 mennessä energiakäänteen avulla ilmastoneutraali.

Tavoitteesta ei ole tingitty, vaikka energiakäänteen vauhdittama talouden jyrkkä alamäki ja akuutti rahapula kaikilla yhteiskunnan tasoilla uhkaavat saksalaisen sosiaalivaltion perusteita.

Saksan uusi talous- ja energiaministeri Katherina Reiche (CDU) suosittelee kuitenkin monien teollisuus- ja talouspiirien pettymykseksi, että Saksa jatkaa energia- ja ilmastopolitiikassa edeltäjänsä, epäonnistuneen energiakäänteen ikoniksi muodostuneen Robert Habeckin (vihr) linjalla.

Vihreillä on hallitus hyppysissään

Pettymystä lisää liittokansleri Merzin ennen vaaleja antama lupaus muuttaa Saksan suuntaan energiapolitiikassa. Hallituskumppanina oleville sosialidemokraateille tämä ei kuitenkaan sopinut.

Hallitus joutuu kuuntelemaan tässä myös vihreitä ja vasemmistopuolue Linkeä, joiden tuesta se on riippuvainen perustuslakimuutoksia edellyttävissä asioissa.

Kun paitsioon pakotetun AfD:n äänet eivät kelpaa, niin vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä ei synny ilman energiakäänteen pääarkkitehtien ääniä.

Koska Saksa luopui ydinvoimaloistaan ja aikoo luopua vuoteen 2038 mennessä myös hiilivoimaloista, niin sääolosuhteista riippuvaa tuuli- ja aurinkosähköä on tarkoitus vakauttaa 71 uudella maakaasuvoimalalla.

Taloustutkijat varoittavat elintason laskusta

Rajulla energiapolitiikan muutoksella teollisuudestaan elävän 84 miljoonan asukkaan maan talouden perusrakenteisiin on seurauksensa.

Rahat ovat lopussa. Monet taloustukijat valmistelevat saksalaisia elintason laskuun.

Parhaillaan keskustellaan muun muassa viikkotyöajan pidentämisestä, eläkeiän nostamisesta, sosiaalipalvelujen karsimisesta, sosiaaliavun ja työttömyysavun yhdistävän kansalaisrahan ehtojen kiristämisestä sekä terveydenhoidon omavastuuosuuksien korottamisesta.

Rahat ovat vähissä myös koulutoimesta, jossa kirjataan vuosi vuodelta huonompia oppimistuloksia ja jossa koulurakennukset ovat rapistumassa.

Jatkuvasti paheneva tilanne pakottaa saksalaiset kysymään, miten kauan nykyinen meno voi jatkua.

Energiakäänne on ollut vastuutonta kokeilua

Saksan suurimman yksityisen median, Bild-lehden päätoimittaja Marion Horn arvostelee rajusti hallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa.

– Ilmastososialismista on päästävä eroon, jotta lapsillamme olisi Saksassa tulevaisuus, hän vaatii.

Hornin mielestä Saksan energia- ja ilmastopolitiikka on ollut vastuutonta kokeilua.

– Virhepäätökset energian, siirtolaisuuden ja teknologia suhteen on korjattava eikä vain selittää niitä kaunistelemalla, hän kirjoittaa.

– Energiakäänne on tullut maksamaan saksalaisille miljardeja miljardien jälkeen ilman, että energiahuoltovarmuutta olisi pystytty saamaan aikaan.

Käänne maksaa tuhansia miljardeja

Samoilla linjoilla on myös energia-alan analysointiin erikoistunut kansainvälinen Aurora Energy Research -konsulttiyhtiö. Sen laskujen mukaan Saksan energiakäänne tulee maksamaan nykyisillä tavoitteilla ainakin 3 440 miljardia euroa.

Hintaan sisältyy myös yli 4 800 kilometriä uutta sähkönsiirtoverkostoa, joka tarvittaisiin merellä tuotetun tuulisähkön siirtämiseen Etelä-Saksassa sijaitsevan teollisuuden tarpeisiin.

Tällä hetkellä tuulivoiman ylikapasiteettia joudutaan myymään aika ajoin miinushinnalla naapurimaihin tai pistämään myllyt kiinni, josta siitäkin energiantuottaja saa valtiolta korvauksen.

Aikataulu pettää kaikilla lohkoilla

Saksalaisessa DIW-taloustutkimusinstituutissa on laskettu, missä vaiheessa energiakäänteessä olisi juuri tällä hetkellä oltava, jotta ilmastoneutraalisuus olisi mahdollista saavuttaa suunnitelmien mukaan vuoteen 2045 mennessä.

Laskelma osoittaa, että Saksa on myöhässä kaikkien tärkeimpien tekijöiden kohdalla.

Esimerkiksi autokannasta sähköautoja on vain 1,6 miljoonaa, vaikka niitä pitäisi olla alkuperäisen suunnitelman mukaan tällä hetkellä 15 miljoonaa.

Aikataulusta ollaan pahasti myöhässä myös latausasemien, tuulivoiman rakentamisen ja lämpöpumppujen kohdalla.

Liittokanslerilta vaaditaan rehellisyyttä

Vaikka energiakäänne laahaa, niin hallitus ei ole tinkinyt tavoitteesta, että Saksassa kulutetusta sähköstä tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 100 prosenttia uusiutuvilla tavoilla.

Viime vuonna uusiutuvalla energialla tuotettiin Saksassa kulutetusta sähköstä 54 prosenttia.

Bild-lehden päätoimittaja Horn heittää kirjoituksessaan vakavan kysymyksen, miten Saksa saadaan tällä menolla uudestaan taloudellisesti, teknologisesti ja demokraattisesti kantavalle pohjalle.

Hän vaatii liittokansleri Merziltä rehellisyyttä tunnustaa, että energiakäänne on nykyisessä muodossaan epäonnistunut.

Horn yhtyy Saksi-Anhaltin ja Sachsenin osavaltioiden pääministereihin Reiner Haseloffiin (CDU) ja Michael Kretschmeriin (CDU), jotka vaativat Saksaa luopumaan tavoitteestaan olla ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä.

– Miksi Saksalle ei kelpaa EU:n ilmastotavoite olla ilmastoneutraali vuonna 2050, tai että ilmastoneutraalisuus olisi saavutettu vuoteen 2045 mennessä 90-prosenttisesti 100 prosentin sijasta, Horn kirjoittaa.

Pääopposition ehdotukset eivät kelpaa

Energiakäänteen takana ovat Saksassa kaikki puolueet pääoppositiopuolue AfD:tä lukuun ottamatta.

Kristillisdemokraattiset CDU ja CSU, SPD, vihreät ja vasemmistopuolue Linke tyrmäsivät liittopäivien talous- ja energiavaliokunnassa syykuussa AfD:n ehdotuksen muuttaa Saksan energiapolitiikan suuntaan.

AfD on esittänyt muun muassa ydinvoimaan ja hiilivoimaan palaamista, kaasukaupan uudelleen aloittamista Venäjän kanssa sekä aurinko- ja tuulivoiman subventoimisen lopettamista.