LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden ryntäys Suomen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen loppuu, kun eduskunta päättää kolmansista maista tulevien lukukausimaksuista.
Opiskelijan oleskelulupa on edelleen helpoin tapa päästä Euroopan ulkopuolelta Suomeen ja halutessaan Suomen kautta muihin Schengen-maihin.
Esimerkiksi vaasalaisen Vamia-ammattiopiston kansainväliselle kokkilinjalle tuli tänä vuonna 4 059 hakemusta. Hakemuksista 1 962 tuli yhdestä maasta eli Nigeriasta, kertoi Yle viime viikolla.
Haku ehti olla auki vain kaksi päivää ennen kuin se jouduttiin sulkemaan hakijamäärän takia. Myös Filippiineiltä, Vietnamista ja Intiasta tuli paljon hakemuksia. Vaasan kaltainen hakijaryntäys oli Suomessa kuitenkin ennen näkemätön.
Tänään eduskunnassa käsiteltävällä hallituksen lakiesityksellä kyseenalainen koulutusbisnes on saapumassa päätökseensä. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa tämän tiistain tärkeydestä eduskunnan päätöksenteosta viestipalvelu X:ssä.
Hallituksen esityksen mukaan kolmansista maista tulijoille on tulossa lukukausimaksut toisen asteen opiskelijoille eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen, eikä opiskelijoita lueta enää valtionosuusrahoitukseen.
Koulutuksen järjestäjät eivät siten pysty enää kerryttämään Euroopan ulkopuolisten maiden opiskelijoilla julkisen rahoituksen osuutta. Myös veronmaksajan rahalla tehtävältä yksityiseltä mamukoulubisnekseltä putoaa pohja pois.
Kansanedustaja Anne Rintamäki korostaa, että suomalaisen veromaksajan tehtävä ei voi olla kustantaa julkisrahoitteisia toisen asteen koulutuksia ulkomaalaisille, vaan koulupaikat ovat tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille ja Suomessa jo asuville.
– Nyt meillä on kuitenkin tilanne, jossa suomalaista koulutusta markkinoidaan ulkomailla voimakkaasti ja usein Suomen mahdollisuuksia jopa valheellisesti. Pettyneiden ulkomaalaisten tilityksiä olemme saaneet lukea lehdistäkin viime aikoina, kun eräät ovat tehneet tästä tuottavan bisneksen itselleen pyrkien hyödyntämään avokätistä koulutusjärjestelmäämme. Nyt siihen tulee muutos.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
