Euromaiden valtiovarainministerit ja päämiehet ovat neuvotelleet läpi viikonlopun pitkiksi venyneissä kokouksissa Kreikan kiperästä tilanteesta. Sunnuntaina valtiovarainministerit saivat aikaiseksi sopimusehdotuksen, joka on täyttä myrkkyä Kreikan hallitukselle. Mikäli maan parlamentti ei sopimusehdotusta hyväksy, ajautunee Kreikka ulos rahaliitosta.
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän kokouksen päätteeksi, että neuvotteluissa saatiin aikaiseksi sopimusluonnos. Kreikan parlamentin tulee keskiviikkoon mennessä hyväksyä tiukoiksi luonnehditut uudistukset ennen kuin keskustelut kolmannesta lainaohjelmasta voivat edes alkaa.
Uudistuksia tulee toteuttaa ainakin työmarkkina- ja eläkejärjestelmässä. Lisäksi arvonlisäverokannat joutuvat tarkastukseen. Osa näistä muutoksista oli esillä Kreikankin viimeisimmässä sopimusehdotuksessa.
Tämän lisäksi Saksa haluaa Kreikalta erillisen 50 miljardin euron rahaston, johon kerätään yksityistämiseen tarkoitettujen yritysten myyntitulot. Yksityistämisestä saaduilla varoilla Kreikka pääomittaisi pankkejaan ja lyhentäisi velkojaan. Rahaston kotipaikaksi kaavailtiin ensin Luxemburgia, mutta se perustetaan Ateenaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mielestä ajatus rahastosta on hyvä, mutta pienempikin olisi riittänyt.
Ateenassa onkin alkuviikolla odotettavissa melkoisen kiivaat parlamenttikeskustelut. Rahoituspaketin avaavat toimet eivät välttämättä mene Kreikan parlamentissa läpi.
– Eiköhän tässä ole euroryhmän omaa peliteoriaa: Laitetaan Kreikan eteen niin älyttömän tiukka kahlepallo hyväksyttäväksi, että älyävät itse erota euroalueesta, ajatushautomo EuroThinkTankin jäsen ja ekonomisti Sami Miettinen kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa.
Lisäksi on huomioitavaa, että vaikka mainitut uudistukset tulevat kirjatuksi Kreikan lakeihin, niin kolmas lainaohjelma ei ole vielä sinetöity. Kreikan pääomakontrollien arvellaan pysyvän käytössä puoli vuotta, vaikka sopimukseen päädyttäisiin.
Kreikan hallituksen apupuoleen (ANEL) puheenjohtaja ja maan puolustusministeri Panos Kammenos totesi ytimekkäästi, että euromaat yrittävät murskata kreikkalaiset, ja että nyt on aika sanoa: ”Riittää!”
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen papereissa esiintyi Kreikan väliaikainen euroerokin. Viiden vuoden ”aikalisäksi” nimetyllä ajanjaksolla Kreikka käyttäisi omaa valuuttaansa kilpailukykyään kohentaen. Ajatus tuomittiin sääntöjen vastaiseksi.
Saksa ja Ranska olivatkin jyrkästi eri mieltä siitä, miten Kreikan tilanne tulisi hoitaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi viileästi, ettei Kreikan tukiohjelmaa haeta hinnalla millä hyvänsä.
Ranskan presidentti François Hollande oli eri linjoilla. Hollanden mielestä kyseessä ei ole pelkästään Kreikka, vaan kysymys koskee koko Eurooppaa ja sen suuntaa. Schäublen ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin välille kehkeytyi myöhään lauantaina jopa sanaharkkaa, talouslehti Financial Timesin saamien kokouslähteiden mukaan.
Euromaiden rankka linja on aiheuttanut vastalauseiden myrskyn. Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa, että ThisIsACoup (suom: ”tämä on vallankaappaus”) -merkinnällä täyttyneet sosiaalisen median viestit ovat oikeassa. Krugmanin mukaan nyt ollaan tappamassa eurooppalaista projektia. Hän kirjoittaa, että Kreikalta riistetään nyt kansallisvaltion itsemäärämisoikeus. Hän toteaa myös, että Eurooppa on Saksan vaatimusten myötä saanut kenties kohtalokkaan iskunsa.
Toinen nobelisti Joseph Stiglitz pitää Saksan vaatimuksia ”kohtuuttomina”. Neuvotteluja on kuvattu Kreikan pääministeri Aleksis Tsiprasin ”henkiseksi vesikidutukseksi”.
44-vuotiaan julkisella sektorilla työskentelevän Panagiotis Trikokgloun sitaatti on levinnyt uutismediassa aina Australiaan asti:
– En enää välitä muusta, kuin että emme tulisi nöyryytetyksi Schäublen ja muiden toimesta, hän totesi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lyttää tuoreen ilmastolain tavoitteiden arvioinnin keskeneräiseksi ja ideologiseksi. Ministerin mukaan raportissa ei ole uusinta tutkimustietoa, eikä siinä mainita edes NASA:n satelliittihavaintoa Suomen 50 miljoonan tonnin hiilinielusta. Ranne varoittaa, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite vaatisi ”poskettomia toimia”, jotka kurjistaisivat suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä etenkin metsä- ja maataloudessa.
Lue lisää
Lue lisää
