Kreikan lainakorot taas yli “kriisirajan”

15.10.2014 |11:48

Kreikan 10-vuotisten joukkovelkakirjojen lainakorot ovat jälkimarkkinoilla ylittäneet 7 prosentin rajan. Vaikka tarkkaa rajausta kestämättömästä korkotasosta onkin mahdotonta tehdä, on markkinoilla tavattu pitää 7 prosentin rajaa eräänlaisena “kriisirajana”. Kreikan lainakorot ylittivät tuon rajan huhtikuussa 2010, ja maa ajautui ensimmäiseen tukipakettiinsa hetkeä myöhemmin.

Samaten, kun Kreikan lainakorot alittivat ensi kertaa tuon 7 prosentin rajan, pidettiin sitä “käänteentekevänä” osoituksena siitä, että asiat ovat mallillaan.

Kreikka haluaisi irrottautua tukirahoituksesta

Kreikan pääministeri Antonis Samaras on aktiivisesti tavoitellut irroittautumista kansainvälisestä tukirahoituksesta. Tavoite on kuitenkin herättänyt epäilyksiä niin kansainvälisen valuuttarahasto IMF:ssä kuin euromaiden valtiovarainministereistä koostuvassa euroryhmässä. Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem asettaa sanansa varovaisesti.

– Vahva yhteinen näkemys on, että irroittautumisen tulee olla kestävä, ja sen tulee pystyä vakuuttamaan kaikki ulkopuoliset toimijat, Djisselbloem muotoilee Financial Timesille.

Kohonnut korkotaso kampittaakin pääministeri Samaraksen toiveita. Mitä korkeampi lainakorkotaso on, sitä enemmän budjettirahoista uppoaa lainanhoitomaksuihin.

Poliittinen epävakaus hermostuttaa sijoittajia

27.9. julkistetussa mielipidemittauksessa Kreikan suurimman oppositiopuolueen Syrizan kerrottiin nauttivan peräti 11 prosenttiyksikön etumatkaa toisena tulevaan Nea Demokratia -puolueeseen, jota pääministeri Samaras johtaa. Syrizan ohjelmassa on vaadittu reippaita velkasaneerauksia maan paisuneeseen velkakuormaan. Maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on yli 170 prosenttia, kun se Suomessa on lähellä 60 prosenttia.

Mielipidemittauksen lukemilla Syriza voisi muodostaa yksin enemmistöhallituksen. Vaikka hallituksella onkin takana hiuksenhieno enemmistö, se ei yksistään riitä ensi helmikuussa suoritettavaan äänestykseen maan uudesta presidentistä. Oppositio voi tuolloin halutessaan kaataa hallituksen, sillä presidentinvaalien taakse tarvitaan 180 kansanedustajaa kolmesta sadasta.

Syrizan vaatimukset tuntuvasta velkasaneerauksesta tietäisi Kreikan luotottajille luottotappioita. Siksi Kreikan velkakirjat eivät houkuttele riittävästi sijoittajia, jotta korkotaso voisi pudota alemmas.

Henri Myllyniemi


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Viikon suosituimmat

1.
Suomen uutiset logo

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan

06.02.2025 |19:24
6.
Suomen uutiset logo

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla

06.02.2025 |09:21
7.
Suomen uutiset logo

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen

07.02.2025 |12:11
8.
Suomen uutiset logo

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin

07.02.2025 |17:54
9.
Suomen uutiset logo

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”

06.02.2025 |15:59

Uusimmat










Perussuomalainen 1/2025

Mainos kuva

Lue lisää

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää