Kreikan parlamentin viime huhtikuussa perustama julkisen velan totuuskomissio on saanut valmiiksi alustavan raporttinsa. Raportin mukaan Kreikka ei pysty, eikä sen tule maksaa tukiluottoja takaisin.

Raportin alkusanoissa todetaan Kreikan olevan tienristeyksessä. Joko se voi jatkaa ”epäonnistunutta” velkojien määräämää talouden sopeuttamista, tai rikkoa velkakahleensa kertaheitolla.

– Sopeutusohjelma on viiden vuoden aikana aikaansaanut taloudellisen, sosiaalisen, demokraattisen ja ekologisen kriisin, raportissa todetaan.

Velan olemus on raportin mukaan jäänyt hämärän peittoon. Vasta nyt valotetaan sitä tosiasiaa, että miksi ja kuinka Kreikka alistettiin ”troikan hallinnon alle”. Troikalla tarkoitetaan julkisia velkojaosapuolia, johon kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio.

Raportissa kerrotaan syitä ja keinoja näiden velkojen mitätöintiin. Sen mukaan koko sopeutusohjelma on laadittu puhtaasti poliittisista syistä. Raportissa moititaan erilaisia talouden keskeisten tunnusmerkkiennustuksien tulleen tehdyksi vain perustellakseen sopeuttamisohjelman mahdollistavan Kreikan velan takaisinmaksu. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Ihmisoikeuksien poljentaa

Raportin mukaan troikan määräämä vyönkiristys on rikkonut kreikkalaisten ihmisoikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Tämän vuoksi raportissa todetaan, ettei Kreikan tulisi maksaa näitä ”laittomia ja vastenmielisiä” luottoja takaisin.

Raportin mukaan velkojat ja Kreikan hallitus tiesivät alusta alkaen, että Kreikan velka oli alunperinkin kestämättömällä tasolla. Silti Kreikan ja muutaman muun EU-maiden hallitukset laativat ”salaliiton” Kreikan velkasaneerausta vastaan vuonna 2010 vain pelastaakseen pankkeja.

Laittomia velkoja

Raportissa todetaan, että Kreikan tulee jättää maksamatta IMF:n velat laittomina, sillä IMF rikkoi omia luottoehtojaan, ja vaati sen sijaan Kreikan perustuslain vastaisia toimia Kreikalta. Raportin mukaan IMF myös tiesi virheensä ja määräämänsä finanssipolitiikan seuraukset.

EKP:n velat ovat raportin mukaan laittomia, koska EKP muuntui keskuspankista politiikan säätäjäksi troikan kautta. EKP puuttui tällöin esimerkiksi Kreikan työmarkkinajärjestelmään. Tämän vuoksi Kreikan ei tulisi kuolettaa EKP:n hallussa olevia velkakirjoja.

Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n luotot tulisi nekin mitätöidä laittomina, koska siinä rikottiin Lissabonin sopimuksen 122. artiklaa Artiklan mukaan taloudellisia tukia toisille sopimusmaille ei tule myöntää, poislukien luonnonkatastrofeista syntyneisiin vahinkoihin.

Euromaiden kahdenväliset luotot (Kreikan ensimmäinen tukipaketti) tulisi julistaa laittomiksi, koska sen ehdot rikkoivat Kreikan perustuslakia. Lisäksi ne aiheuttivat EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeuslakien poljentaa. Luotot eivät kohdistuneet kreikkalaisten auttamiseen, vaan niillä pelastettiin vain pankkeja. Kaikkia näitä lakeja ja sääntöjä rikottiin tietoisesti.

Myös yksityiset velkojat tulisi jättää puille paljaille, sillä ne ovat toimineet vastuuttomasti. Kreikkalaispankkeja on laittomasti pääomitettu veronmaksajien taskuista. Suurin osa Kreikan yksityisestä velasta on kreikkalaispankkien hallussa.

Tsipras: Kannan vastuun sanoessani ”iso ei”

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras totesi, että hän valmis torjumaan ”epäreilut” sopimusluonnokset. Tsiprasin mukaan Kreikan hallitus on valmiina kantamaan vastuunsa seurauksista.

Saksassa, Hollannissa ja Portugalissa on jo varauduttu siihen, ettei sopimukseen päästä. Myös Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että sopimukseen pääseminen torstain euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa vaatisi ”ihmeen”.

Perussuomalaiset linjasivat jo vuonna 2010, että Kreikka tarvitsee velkajärjestelyn tukipakettien sijaan. Perussuomalaisten mukaan kyse oli yksinomaan pankkien, ei Kreikan valtion, pelastamisesta.

Henri Myllyniemi