Kreikan parlamentti äänesti keskiviikkoiltana ensimmäisessä äänestyksessä maan uudesta presidentistä, mutta hallituksen ehdokas Stavros Dimas ei saanut riittävää 200 äänen kannatusta. Toinen äänestys suoritetaan maanantaina 22.12., ja tarvittaessa kolmas 29. päivä. Toisessakin äänestyksessä Dimas tarvitsee 200 ääntä, mutta kolmannessa enää vain 180.
Mikäli mikään näistä äänestyksistä ei tue hallituksen presidenttiehdokasta, on Kreikassa edessä parlamenttivaalit. Ensimmäisen äänestyksen tulos oli 160 puolesta, 135 vastaan. Poissa oli viisi kansanedustajaa. Dimasta kannattavien äänimäärä näyttää niin pieneltä, että Kreikan on vaikeaa välttää uusia parlamenttivaaleja.
Suurimman oppositiopuolueen Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsipras ei peitellyt tyytyväisyyttään äänestystuloksen jälkeen.
– Viime päivien pelottelu veti vesiperän. Pelon strategia romahti. Huomenna on uusi, optimistisempi päivä, sillä demokratiaa ei voida pakottaa, hän sanoi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
